Viitat

Taisin nähdä jossain sellaisen viitan jonka hartiaosa oli ohutta rengaspaitaa ja sitten oli hienokangas päällä.
jos kokoviitan tekis renkaista niin vois varautua ettei pitkää laahusta tarvii tehä.

On joissain musketööreissä ollu että viittaa käyttää suojana mutta mitä se oikein auttaa.
Kalliskin on vielä.

Ööh... Enpä ole rengaspanssariviittaa missään nähnyt. Olisko ollut huppu tai kaulus ja sitten ihan normaali kangasviitta alla...

Toisaalta saatto olla, kuvassa se oli esitelty suojani salamurhaajia vastaan kun ne hyppää niskaan veitsen kanssa.
saattohan sillä joku vaurastuu kun vainoharhaset aateliset ostaa niitä.

Saman asian ajaa tavan rengaspanssaripaita vaatteiden alle laitettuna. Ei näy eikä välttämättä kuulu. Käteen kieputettu viitta toimii vallan mainiosti erilaisia teräaseita vastaan ja monet miekkailumanuaalit jopa näyttää sellaisen käyttöä. Toimii varsinkin pistoaseiden valtakaudella.

Hämäyksenä aika hyvä, saman tapainen kuin kiinalaisessa dao-miekassa on silkkiä huivi.
Hämää kirkkaalla värillä kun pitäisi oikeaa liikettä varoa.

Mutta suojana miekkaa vastaan en oikein usko että kauheen hyvä, tikareita vastaan kyllä.
Toimii se paremmin kuin ilman mutta jos saa valita niin en ekana turvautus viittaan.
Ainakaan noita nuolia vastaan kuten aiemmin oli puhetta.

Ideahan siinä on se että se viitta sulla kulkee mukana ku oot kaupungilla. Ja nimenomaan pistojen sivuun ohjaamiseen, ei suoran lyönnin blokkaamiseen.

Tungepa sitten nenäni tähan keskusteluun, mututuntumaan ja arvailuun perustuvan tietämykseni voimin.

Luin joskus aikanaan vanhalta swordforum nettisaitilta varsin hyvän artikkelin englantilaisen kevyen ratsuväen sapelista kai 1700-1800 lukujen taitteesta.

Aikalaislähteet, joissa tietysti saattaa olla hehkutusta ja bullshittiä niissäkin, kuulemma väittivät, että täydessä laukassa karskin kaverin käyttämänä olisi onnistunut jopa ranskalaisen ratsuväen käyttämän pronssisen kypärän läpi leikkaaminen kuulaan asti.

Kuitenkin sapelin viilto olisi tyssännyt kasakoiden raskaisiin ja paksuihin villatakkeihin, jotka oli kudottu tiheästä kankaasta. Todennäköistä on toki sekin, että lyöjien hevoset olivat hitaammassa vauhdissa ja käsivarret heiveröisemmät kuin em. kypäränhalkaisijalla.

Myös se, miten vaatei istuu saattaa vaikuttaa, tukeva villakangas joka on hieman jäykähköä voisi varsinkin vyötäröltä sidottuna nousta hieman irralleen kehosta harteiden ja rintakehän kohdalta parantaen suojausta, ja tuon ajan kuvissa sotilastakeissa näyttäisi olevan joskus korkeita kauluksia yms. jotka saattaisivat laskea hartioille muodostaen ylimääräisen kerroksen toppausta.

Kyseessä on myös myöhempi aika ja kaareva terä, mutta viittaisi siihen, että ainakin viilloilta villakangas saattaisi tarjota uskottavaa suojaa.

Matias

Olen ollut jo pidemmän aikaa sitä mieltä että kankaiden käyttö suojaamiseen (esim nyt kaikki gambesonit ym) on nykyään liian aliarvostettua elävöityksessä ja varusteiden kuvaamisessa muutenkin. Eikä kangaskerrosten tehoa ymmärretä. Peltiä pitää olla paljon. Onhan se nykyään halpaa, ja jos on vaikka rengaspanssarin mennyt ostamaan, täytyyhän sen nyt näkyä että ihmiset ymmärtää kuinka soturia sitä ollaan, vaikka silloin joskus se olisi piilotettu visusti takin alle suojaan...

Pointti sinänsä olisiko parempi piiloitta rengaspaita ettei kukaan tiedä vai jättää näkyviin.
Siis kerrostetut kankaat antaa aika paljon suojaa, mutta olen ajanut itse takaa että onko pelkkä viitta niin hyvä suoja että pelkästään siihen tulisi turvautua.
Itse en ihan vaihtaisi kunnon terästä mihinkään kankaaseen.
Ellei sitä kannasta ole tehty adamantium langasta tai mithrillistä.
Mutta mieluummin rengaspaita.

Rengaspaita on toki ollut Rooman valtakunnan ajoista keskiajan lopulle yleinen sotilaan varuste ja 1100- luvulta 1300-luvulle myös ylimyksen ensisijainen haarniskan osa. Rinkulapaita toimii paraiten toppanutun päällä, jolloin ketjupaitaan kohdistuneet iskut jakautuvat paremmin alla olevan toppauksen kanssa. Olen ehdottomasti samaa mieltä killanvanhimman kanssa siitä, että panzerit eli topatut pellava varusteet ovat aliarvioitu varustetyyppi elävöittäjien keskuudessa. Nämä ovat sotaan menevien varusteita. Toki sotilaat ja ylimykset pukeutuivat niihin myös rauhan aikana. Salamurhan ja kännitappelun riskit olivat silloinkin todellisia. Siviilivaatteen kätkemät ketjurinkulat saattavat pelastaa selkäänpuukotukselta. Toisaalta taistelukentälläkin ja etenkin kylmällä ja märällä kelillä ketjupaita saattaa olla hyvä peittää "surcotella", mekolla, takilla tai viitalla.

Ei liene sattumaa miten usein esimerkiksi keskiajan tikaritekniikoissa pyritään lyömään päähän. Kasvoista ainakin näkee, onko niiden suojana mitään. Sydänalassa voi tuiki tavallisen vaatteen alla ollakin toppausta, ketjupaita tai vaikka levypanssaria. Pelkkä väljä villakangas mekko saattaa pysäyttää puukoniskun tai ainakin johtaa sen harhaan.

Viitta on suojavaruste säätä vastaan, mutta sitäkin voi käyttää tarpeen tullessa monin eri tavoin puolustautumiseen. Viitat olivat yleensä aina paksua villakangasta. Niissä saattoi olla toinen kerros villaa vuorikankaana tai rikkaan henkilön viitta saattoi olla vuorattu kalliilla turkiksilla. Sen enempää viitan tiivistä kangasta kuin turkiksiakaan ei varmastikaan ole tarkoitettu sinänsä suojaamiseen, mutta viitan voi äkkiä kääräistä kätensä ympäri, jolloin paksu villatuppo suojaa ainakin auttavasti ja varsinkin 1500-luvun (ja sitä myöhempien vuosisatojen) siviilien ohutteräisiltä pistomiekoilta. Viitta harteilla peittää kantajansa hahmon ja kätkee helposti mitä tämä on käsillään tekemässä juuri hyökkäyksen hetkellä. Toisaalta viitan voi myös heittää hyökkääjän päälle ja hämätä tätä hetken, edes oman aseen paljastamiseksi riittävän tovin verran. Se on siis väline, jota voidaan käyttää kujalla tai kapakassa sattuvan yllätyshyökkäyksen vastavälineenä, mutta ei se mikään varsinainen taisteluväline silti ole.

Vähän niinkuin kenttälapion tarkoitus on kaivaminen, mutta tekee varmasti kipeää jos sillä lyö, vaikka sotilaan ensisijainen tarkoitus ei ole päästä lyömään vihollisia kenttälapiolla, vaan ampua nämä.