Viitat

Yleistä keskustelua viitoista, niiden kaavoista, käytöstä ja viittojen soveltuvuudesta eri tilanteisiin ja taisteluihin.

Ajattelin vaan, että tälläistä keskustelua ei olekkaan käyty vielä vanhallakaan foorumilla (?).

Eli Millaiset viitat soveltuvat taisteluun (jos mitkään) aiheuttamatta liikaa liikkuvuuden estoa.

Millainen viitta soveltuisi jousimiehelle, jalkamiehelle tai ratsuväelle?

Onko kenelläkään hupun kaavoja?

Jaa... ei viittoja taistelussa käytetä. Ne ovat säältä suojautumiseen. Tosin joissain myöhemmissä manuskoissa (rapiirijuttuja eli siviilisettiä) kuvataan viitan käärimistä toisen käden suojaksi...

Huppuja on erilaisia, mutta ei perushuppuun mitään kaavoja tarvita. Jos siis on alkeellisintakaan ymmärrystä kankaista ja niiden ompelusta

Juu-up. Kyllä minä olen nähnyt keskiaikaisia piirustuksia (siis kuvia niistä), joissa taisteluissa on ollut viittoja päällä. Itseänikin ne kummastuttivat. Mahtoivat olla taiteilijan oma näkemys, koska kyllähän ratsastaja tippuu hevosen selästä jos viitassa roikkuu 80 kg painava ukko.

On tietoa, että rikkaimmat ihmiset kayttivät paksuita silkkistä viittoja, jotka suojaisivat nuolilta.

Hmmm... En kyllä muista yhtään keskiaikaista maalausta, jossa sotilailla olisi taistelussa viitat päällä. Kerro ihmeessä, missä tällainen kuva on (, siis jos on)! Varmasti nykyaikaisia piirroksia "keskiaikaisista" sotilaista kyllä löytyy, joissa he viipottavat taisteluun viitta hulmuten...

Ja hieman uskaltaudun epäilemään tuota silkin "nuolenkestävyyttä". Kyllä se siinä leikkurin edessä nöyrtyy kuin pellava tai villakin. Voihan niissä jonkin verran eroa olla, mutta en kyllä mitään noista päälleni valitsisi, jos pitäisi mennä nuolisateeseen seisomaan!

Kyllähän tästä taisi olla juttua jo toisella foorumilla, mutta toppatakin eli gambesonin läpäisyn esto on yllättävän hyvä lukuisten kangaskerrosten ansiosta. Ei sellaista viittaa silti kannata tehdä, sillä viitan painoksi tulisi parhaillaan useita kymmeniä kiloja!

Olen samaa mieltä, että viitta eli vaippa on mainio keino suojautua tuulelta tai sateelta, muttei nuolisateelta!

En nyt muista missä kirjassa se oli se piirustus. Puupiirros se oli 1200-luvulta, jos muistini ei petä. Tämä kyseinen tyyppi oli kylläkin joku aatelinen, joten kaipa se siitä sitten johtuu.

Niin, silkin "nuolenkestävyydestä" (googleista tuli paljon fantasyä jms, mutta vähän historiaa myös)
1208 AD - Temujin became Great Khan of the Mongols, better known as Genghis Khan.
The Mongols were expert mounted archers that used high stirrups which allowed them to shoot in any direction. They used composite bows ( 70 - 160 lb. draw weight ) and released the bowstring with a thumb ring that increased the killing range of the bow to 275 metres ( 300 yards.) The maximum range of their bows was about 550 metres ( 600 yards. )
The unarmoured soldiers wore silk under-shirts to minimise the injury from arrows. The loose silk shirt would wrap around the arrow head without being cut. This would allow the clean removal of the arrow by slowly pulling on the shirt, thus stopping cuts from barbed arrow heads and also reduce the risk of infection. http://www.centenaryarchers.gil.com.au/history.htm

Siitä vaan sitten testailemaan.

Joo otetaan pikainen testaus ja sitten katotaan tulehusarvot ku nuoli on sisässä

-

Joo samanlaisia tuntemuksia itsekkin omaan. Normaalin väestön tappelut ja tälläset nujakoinnit on mukava tutkimisen aihe.

-

Nahkaviitta ei ole hyvä- painava ja kallis ja hyödytön.

Viittojen uvia-

-

Eri elikoilla on suuret erot nahkansa ominaisuuksissa, eikä pidä unohtaa Suomen asema turkisten tuottajana. 'Huonompaa' sorttia on ollut kansallakin paljon käytössä, jotain poronkarvaakin on kehno silpoa, varsinkin johonkin jänekseen vertaa... Ja tässä puhun keskiajasta...Tuo 1531-> ei ole sitä enää millään mittarilla.
[yleistys] Ja nauta on ollut aikas 'harvinainen' eläin jonka päätarkoitus on ollut lannan tuottaminen pelloille [/yleistys]

Nahan parkitseminen keskiajalla oli käsityöta, pitkäaikainen prosessi ja ilmaista se ei ollut. Oli halvempi kuin teräs, mutta... . Raaka nahka ei sopi viidan materjaaliksi .
Hyödytön se on, koska nahka, joka suojaisi puukotuksesta, on suhteellisesti paksu, siksi se on tosi painava ja epämukava. Ihminen, joka pelkää puukotusta, on todennäköisesti rikas porvari/ritari ja heillä on riittävästi rahaa ohuen rengaspanssarin ostamiseksi. Lyhyt vartaloa suojaava rengaspanssari painaa noin 7 kg (=vähän), suojaa paremmin kuin nahkaviita ja on huomaamaton.
Nahkaliivi on parempi vaihtoehto kuin nahkaviitta- halvempi, kevyempi ja mukavampi.

Tulihan sitä juttua. Hyviä pohdintoja. Itselläni on tuolla about 12 m vihreää samettia (Kävi niin saaaaakelin hyvä tuuri, että sisko anto samettiset verhot minulle. Hän oli itsekin saanut ne lahjana eikä tarvinnut niitä itse (rumat kun ovat)). Siitä sitten viittaa/viittoja tehtailemaan. Pitäis tehä puoliympyräviitta ja ympyräviitta. Sametti oli täysin hyväkuntoista ja aitoa, elikkäsnä kallista.

-

ööh... Raakanahkahan on parkitsematon nahka, eli siis sellainen joka kuivuu kovaksi käppyräksi ja taas kastuttuaan limaiseksi ja löysäksi koirien puruluista saa muuten helposti paloja pikkuprojekteihin...
No joo, ei se parkitseminen vaikeaa ole, haisevaa ja sotkuista tosin...
Ja onhan se rengaspanssaripaita ollut ammattilaiskamaa vrt. nykypäivän sirpaleliivi
Porasen sametista, ensinnäkin materiaali, silkkisametti on ainoa periodshitti, nämä nykyaikaiset puuvilla- ja keinokuituversiot eivät ole. Samettiviitat käy kyllä larppaamiseen ja teatteriin, historianelävöitystä ne eivät ole, mikäli elävöität jotain muuta kuin kuningasta...

Heha. En larppaa, kuningastakaan. Mutta kuitennii mukava materiaali ja kaunis, joten miksipä en siitä viittaa tekis?
Huomattavasti helpompi oli saada toi sametti, kuin täältä persreiästä ettiä villakangasta, joka ei sekään oo ihan ilmasta (Äiteellä tosin on kangaskauppa, mutta sillä on tota verho ja sisustuspuolen kangasta enimmäkseen ja tuskin nyt 30 m kangasta tartten itelleni). Mistä ootte muuten itse villakankaat ostaneet?

Kyllä villakankaita löytyy yleensä kaupasta kuin kaupasta, mutta useasti villakankaana kaupatut ovat sekoitekankaita. Vaan eipä tuo näy eikä tunnu yleensä missään. Viimmesen päälle kangasta hankkiessa kannattaa tarkastaa www.handelsgillet.se

*Huh* Tähänhän keskusteluun on tullu tekstiä... mistähän alkaisin...

Aloitetaan nyt vaikka viitä nahkaviitasta : Painaa varmaankin tonnin, jos nahka on niin paksua, että sillä on minkäänlaista suojausta kunnon pistoa vastaan. Taoisaalta sellainen viitta olisi jäykkä ja kömpelö käyttäjälle. Kyllähän turkisvuorisia viittoja tunnetaan, mutta ne ovat olleet varsin arvokkaita ja eivät ihan tavan kansan tavaraa. Ja siitä päästäänkin siihen nahan "edullisuuteen". Kaikenlaiset turkikset ovat olleet Suomen alueen väestön yksi tärkeimmistä kauppatavaroista tuhansia vuosia, aina keskiajalle asti, joten ei sillä kaverilla, joka "vaan kävelee metsään ja ampuu elukan" ole ollut varaa väsäillä niistä viittoja. (Sen lisäksi tämä "metsään kävely" kesti monesti monta kuukautta, jopa lähes puoli vuotta. Kun omille eräalueille lähdettiin, siellä sitten kanssa oltiin.)

J. Saarinen kaipaili nahkalle korvaavaa tuulen ja sateen pitävää materiaalia, joka vielä suojaisi viiltoja ja pistoja vastaan: se on villa. Päälivaatteisiin tulevat kankaat kudottiin niin, että sisäpuolelle valittiin lanka, joka oli kudottu lampaan pehmeästä aluvillasta ja päälipuolelle tuleva lanka pidempikarvaisesta päälivillasta. Päälivilla on karkeampaa ja hyvin vettähylkivää. Lisäksi, jos olet yrittänyt leikata kunnon villakangasta puukolla (siten, ettei kangas ole kovaa vasten), tiedät, ettei sen viiltäminen ole kovin helppoa. Luulenpa, että siinä on jo syitä kerrakseen, miksi viitat monesti tehtiin juurikin villasta. Lisäksi täällä on jossain toisessa keskustelussa sivuttu sitä, kuinka lukuisat kangaskerrokset pysäyttävät piston hyvin.

Olet kyllä oikeassa siinä, ettei tavan talliainen ole kovin usein uhkana kohdannut miekkaa, mutta luulen, että veitsen lisäksi erittäin yleisiä uhkia (teräaseista) ovat olleet väkipuukot, kirveet ja keihäät.

Rengaspanssari eli maille suojaa kyllä hyvin myös pistoja vastaan, mutta kyllähän siitä läpi pääsee, jos saa esim. keihäällä kaikin voimin survaista.

Ja kuten Killanvanhin jo ohimennen mainitsi, nahka on raakaa jos sitä ei parkita. Nahkan voi parkita lukuisilla eri tavoilla, mutta yleisimpänä ovat kasviparkitusmenetelmät (yleensä puiden kuorilla) ja rasvaparkitusmenetelmät (esim. aivoilla tai munankeltuaisella [+extroilla]). Turkikset parkittiin (ja parkitaan edelleen) yleensä rasvalla.

Kiitos, Haverinen, mun suomen kielen taito ei ole riittävä tämännäköisten selityksien kirjoittamiseksi.

-

No melkein kyllä uskallan itsekkin luvata tekeväni sellaisen puukon, jolla pääsee konepellistä läpi. Toinen seikka sitten onkin, että kuinka hyvät vuoluominaisuudet sellaisella terällä on...

Keskiajalta nyt tiedetään sen verran, että on ollut varsin yleistä, että pukeutumiseen kuuluu pellavainen aluspaita ja ainakin yksi villainen päälipaita/-takki, joten kai sitä jo voi kerrospukeutumiseksi sanoa. Viikinkiajalta tiedetään sotureiden käyttäneen lukuisia paitoja päällekkäin "panssarina" eli lisäsuojana. (Tällaisesta pukeutumisestahan gambeson, eli toppatakki on varmaankin saanut alkunsa. Olisiko?) Jossain varhaisessa kirjoituksessahan oli että erään viikingin päällä kantamaansa omaisuuteen kuului seitsemän (vai yhdeksän... kuitenki aika monta...) pellavapaitaa.

Tämä nyt alkaa jo mennä off-topiciin...

Kyllä minä edelleenkin hakisin siltä viitalta suojaa vain säätä vastaan.

No huh ku sille päälle tullessanne kirjotattekin palijon. Mukavasti kattavaa tietoa tullut. Kiitos niistä! Kyllähän väitän, että millä tahansa puukolla nyt auton pellistä lyö läpi, sen verran paskaa se on. Eri asia sitten oikeen panssaria alkaa puukolla hakkaamaan.

Onko tuota villakangasta saatavilla esim Tampereelta mistään? Sinne meen kesäks töihin ni siellähän vois neuloa yksiössä ja tehä nahkatöitä, kun siellä ei oo mahdollisuutta takoa.

-

En nyt osaa sen tarkemmin vaatetus historiaa, että osaisin tuosta kehityksestä kertoa. Olettaisin kuitenkin, ettei yksinkertainen viitta olisi ollut mitenkään tavaton asuste "tavallisen" ihmisen päällä. Varallisuus kuitenkin pääsi näkymään rikkaampien vaatetuksessa kankaiden laadussa ja värikkyydessä (tietyt värit olivat vaikeampia värjätä, joten se näkyi hinnassa...).

Voisihan siitä viilto-/pistosuojasta tehdä oman aiheen vaikkapa tuonne haarniska- osiolle. Voi vaan olla, että menee pitkälle spekuloinnin ja mututuntuman puolelle...

Erilaiset viitat on kyllä olleet kaikkien vaate pitkälle uudelle ajalle, en sen tarkemmin mitään vuosilukuja lonkalta anna. Muoti on sitten sanellut materiaaleja ja pituuksia, ja erilaisia rajoituksia köyhien kyykyttämiseksi on keksitty.
Edelleen olen sitä mieltä että suoja aseita vaastaan on ollut hyvinkin sekundäärinen. Japanialaiset ovat käyttäneet joskus jotain viitan tapaisia, ratsastaessa ilma pakkaa pussiin ja sitä on käytetty jonkinlaisena suojana nuolia vastaan. Ei vaan ole tainnut sekään olla kovin yleistä...

Ja siitä vaan empiiristä tutkimusta tekemään. keskiaikavaatetta päälle ja kaupungille grillijonoon kettuilemaan. Kyllä niistä joku puukottaa kun tarpeeksi suutaan soittaa

Killanvanhin kirjoitti:Ja siitä vaan empiiristä tutkimusta tekemään. keskiaikavaatetta päälle ja kaupungille grillijonoon kettuilemaan. Kyllä niistä joku puukottaa kun tarpeeksi suutaan soittaa

Varsinkin kun näyttää tarpeeksi Prinssi Prohkealta!