Rälssimiehen seurue.

Millainen olisi suomalaisen rälssimiehen seurue 1300-luvun lopulla? Tässä eräs näkemys. Omani:

Rälssimies oli siis mahtavan talonpoikaissuvun edustaja joka itse, tai jonka isistä joku oli tehnyt liiton kruunun kanssa. Tähän sopimukseen kuului, että isäntä itse saapui kerran vuodessa paikalliselle kruununlinnalle kuninkaan edusmiehen katselmukseen. Mikäli hänen varusteensa ja kuntonsa olivat kunnossa ja ajanmukaiset ja mikäli hänellä oli terve sotaratsu, hän sai vuoden verovapauden eli rälssin. Useimmiten tämä rooli siirtyi maaomaisuuden mukana vanhimmalle pojalle. Nuoremmista veljistä saattoi tulla pappeja, tai sitten he liittyivät jonkun kuninkaan, piispan tai toisen rälssimiehen aseseureseen ratsumiehinä. Rälssimies myös lupautui saapumaan kuninkaan edusmiehen komennosta viestikapulan saatuaan kokoontumaan linnalle lippukunnaksi vertaistensa kera valmiina sotaan.

Maunu Erikssonin lain kuninkaankaari kertoo meille, että ritarit saavat ratsastaa kuninkaan tykö enintään kahdeksalla hevosella, ritarien veroiset miehet enintään kuudella ja vähemmät rälssipalvelusta tekevät enintään kolmella hevosella. Koska kahdellakin hevosella ratsastaminen on taitotemppu sinänsä oletamme tämän tarkoittavan ratsumiesten (joihin viittaan myöhemmin knaapeilla) määrää, joka kullakin maanomistajalla sai olla seurueessaan. Näitä rajoituksia asetettiin lakeihin pääasiassa, jotta voitaisiin ehkäistä valtakuntaa heikentäviä sisäisiä- ja yksityisiä pikkusotia.

Tästä kuitenkin voimme johtaa semmoisen päätelmän, että vähäisimmälläkin rälssimiehellä oli oikeus liittää seurueeseensa kolme aseistettua ratsumiestä. Merkittävämpi, vauraampi ja ennenkaikkea röyhkeämpi herra saattoi liittää moisia miehiä enemmänkin. 1300-luvun lopulla ajatus jalkaväestä varsinaisena aselaijina ei ollut erityisen kehittynyt täällä pohjolassa. Talonpoikia oli vanhan valtakunnan lain kruunulla oikeus kutsua sotaan, mutta tuo ledung-järjestelmä oli jo vähitellen katoavaa kansanperinnettä. Vaikka Euroopan suurilla sotakentillä olikin jo nähty paljonkin ammattimaisia erityisaselajeja, oli keskiajan ihanne sielläkin yhä ratsastava panssaroitu ratsumies. Käytännössä nämä usein jalkautettiin, vaikkapa maaston edellyttäessä sitä, eikä varsinkaan vähiten, jotta näiden herkkyys häipyä nopeine ratsuineen taistelukentältä turhan pikaisesti saatettiin ehkäistä. Näin ollen nämä "knaapit" jotka palvelivat herraa olivat seureen varsinaista sotaväkeä. Vaikka tuohon seurueeseen saattoi hyvinkin kuulua toisten rälssimiesten (usein isännän vaimon veljien) poikia. Elämä oli tällaisessa keskiaikaisessa rikkaassa perheessä usein kuin Aku Ankassa. Kaikki olivat vain veljenpoikia ja isännän omat pojat olivat muualla siskonmiehen kasvatettavina. Kyseessä oli sukuja toisiinsa sitova panttijärjestelmä. Nämä nuorukaiset eivät useinkaan vielä olleet saaneet omia varusteitaan ja heidän ikähaarukkansakin alkoi jo seitsenkesäisistä, mutta paitsi, että heidän piti palvella aikuisia sotamiehiä, oli heilläkin omat aseharjoitteensa.

Millaisia palvelijoita rälssimiehellä sitten saattoi olla mainittujen knaapien (knapadel), tai asepalvelijoiden (sventjänare) lisäksi? No, kuten vaikkapa Matias Ketilmundssonin testamentti kertoo, niin ainakin haukkamestari, hovimestari (joka siis saattoi olla myös nainen!!!), fatabuuriemäntä ja erinäinen joukko piikoja ja renkejä. Epäilemättä myös koko joukko ammattilaisia on saattanut kuulua ainakin väliaikaisesti herran seureeseen, kuten muusikko, seppä, muurari, puuseppä, etc.

Miten näiden keskinäiset sosiaaliset suhteet ja arvot pitäisi ilmentää elävöityksessä? Oma vastaukseni olisi, ettei tämä vaadi mitään epä-inhimillistä mudassa ryömimistä tai luonnotonta niiauspoukkoilua etc. pokkurointia. Tällainen seurue on työyhteisö, jossa kaikki tietävät kuka on pomo ja tekevät omat hommansa ilman eri käskyjä. Käskytys astuu kuvaan vain silloin kun alaiset eivät oikeasti tiedä mitä pitäisi tehdä. Epäilemättä historiallisesti moista komentoketjua on käytetty jos jonkinmoiseen simputukseen. Mulkku on mulkku ja näyttää sen jos saa valtaa toisiin ihmisiin. Toisaalta, jos ylin pomo ei ole mulkku, ei hän salli huonoa käytöstä myöskään alaisiltaan tai edes väliportaalta. Tiivistäisin tämän niin, että "asialliset hommat hoidetaan, vaikka muutoin ollaan kuin ellun kanat". Eli hieman tarkemmin, niin että käytöksen ei tarvitse olla mitään suomifilmi kirjakielijäkitystä, mutta jokaisella yhteisön jäsenellä on oma tehtävänsä, jonka hän hoitaa oma aloitteisesti tai käskystä, mikäli ei ole ymmärtänyt ilman. Isäntä tekee päätökset ja antaa käskyt, mikäli porukka paljastuu kädettömiksi hattivateiksi ja jokaiselle riittää sekä vapaa-aikaa että hommaa asemasta riippumatta. Koska emme ole täyspäiväisiä knaapeja tai piikoja, niin nuo tehtävät jotain leiriä varten olis ehkä syytä jakaa etukäteen, kunhan porukka on ilmaissut mielenkiintonsa eri rooleja kohtaan. Tässä ei nyt tarvitse miettiä, että tarvitaanko jokin nimenomainen hahmo mukaan ja pitäisikö minun luopua omasta halustani olla vaikkapa knaapi, jotta saadaan tarpeeksi renkejä. Ei, koska isäntä ja pari knaapia on minimi jolla ryhmällä rälssimies olisi matkustanut. Kaikki muut ammatit ja hahmot ovat vain lisäystä tuohon perusseurueeseen. Kysymys on pikemminkin siitä mitä hahmoa haluat ja pystyt uskottavasti vetämään.

Keskiajalla elettiin "palveluyhteiskunnassa". Kaikki olivat palvelussuhteessa johonkin toiseen. Viime kädessä kuninkaatkin olivat valtakunnan palvelijoita ja piispat jumalan palvelijoita. Rälssimies eli soini (svenne) palvelee kruunua ja sukuaan. Seurueen muut jäsenet palvelevat rälssimiestä. Esim. vähintään yksi knaapeista on aina vartiossa ja valmiina suojaamaan isännän henkeä omallaan ja samalla hän toimii vaikkapa juoman laskijana. Kaataa isännän lasiin lisää olutta kun tämä ojentaa astiansa ja tarjoaa hänelle ja hänen mahdollisesti mukana kulkevalle vaimolleen ja perheelleen sekä hänen pöytävierailleen veden käsienpesua varten etc. Emännät ja piiat huolehtivat, että ruoka tarjotaan tiettynä päivän hetkenä ja rengit huolehtivat seurueen hevosista, teltoista, matkatavaroista etc.

Tuntuuko haasteelliselta ajatukselta toteuttaa tällä tavoin toimiva leiri esim. Hämeen keskiaikamarkkinoille?

Olisin itse erittäin puolesta. Hyvää tekstiä. Juurikin olisi mielestäni hyvä tavoitella sitä luonnollisuutta joka syntyy siitä että jokainen tietää paikkansa, vaikka onkin 'kertakäyttöasema'. Homman ei tarvitse olla sellaista ylilyövää kesäteatteria tai kirjakielistä larppaamista, mitä on tuollut nähtyä.

Toimi nyt ...tana!

Joo, siis, kovasti puolesta.

Vuosia yhdessä elänyt, matkustanut ja mahdollisesti taistellut pieni ryhmä on takuulla läheinen, rento ja jopa tuttavallinen keskenään. Omaksutaan tällaisen porukan osa ja kirjakielimuovikorvalirppilarppiuhka on poissa. Pönöttämis- ym. nokkimisjärjestyksen selvittämistarvetta ei tule ja voimme suhtautua toisiimme rennosti, vähän niinkuin muutenkin.
Kertakäyttöasema on hyvä ajatus. On helpompi pysyä "roolissaan" kun ei tarvitse seisoa täysin paavona tippa nokan päässä miettimässä mitä oman roolin puitteissa voi tehdä.

Varustetason puolesta voisin kai olla knaapi tai joku muu jalkamiehen tapainen. Kaaren voin myös taikoa mukaan, jos haluatte jousimiehen. Harmi että jalkajousta en saa tähän hätään tehtyä. Hämylinnassa on kai taas jousikisa -varmaan yhtä aikaa meidän näytöksen kanssa kuten edellisinä vuosina.
Jos renkikiintiö uhkaa jäädä vajaaksi, voin sellaiseksikin ryhtyä. Kamamäärä ainakin olis pienempi. Anything goes. Piikana tosin saatan olla hieman epäuskottava.
Hah hah haa, siitäs saitte vaihtoehtoja joita ette edes halunneet! Ryytykää!

Hyvältä vaikuttaa.

Senverran on peltiä päässyt kerääntymään että knaapi vois olla sopiva rooli.
Varsinkin jos satun ehtimään uuden aventailin tekemään että sais sen uuden kypäränkin käyttöön, ja jos rintaraudan ehtis tekemään loppuun.
Ja huotran ja asetakin ja mailin ja kengät jajaja vaikka mitä, melkein kaikki pitäis tehdä uudestaan/loppuun

Mukana! Ja varmaan se olis piika tai hovimestari tms rooli, kun tuskin se rälssimiäs vaimoaan mukana kuskaa. Ja mielelläni kokeilen avotulikokkaustakin, mutten lupaa mitään. Ja mulla on kyl jalkajousi (ei nuolia) jos Karo haluaa sen rekvisiitaksi.

Hei, tännehän on joku vastannutkin! Hyvä nyt ehkä olis kätevää vähän avata erillaisia "nimikkeitä" ja niiden tehtäviä, jotta ihmiset voisivat orientoitua siihen, millaisen hahmon haluavat osakseen.

1. Rälssimies jota puhutellaan vain isännäksi tai sitten tyyliin: "Kuulen ja ymmärrän herrani." (Frälseman, godheman, etc.) Vapaatilallinen. Rikkaan suvun vesa, joka itse tai jonka isä, isoisä tai tämän isä tai isoisä on siirtynyt verovelvollisen mahtitalonpojan asemasta, verovapaaseen luokkaan hankkimalla itselleen "ritarin varusteet" eli haarniskan, asianmukaiset aseet ja sotahevosen (equus magni / destrier). Kerran vuodessa hänen täytyy mennä lähimpään kruunun (Turun, Hämeen tai Viipurin) linnaan esittämään varusteidensa ajanmukaisuus, sotakuntonsa ja sotaratsunsa. Hän omistaa useita maatiloja, joista ainakin yksi on hänen sukutilansa, mutta pienempiä tiloja on liitetty siihen nk. lampuotitiloina (landsbo). Myös nämä pientilat nauttivat verovapautta, mutta niitä ylläpitävät perheet - lampuodit - ovat joutuneet myymään omat tilansa suurtilalliselle rälssimiehelle, välttääkseen veroja. Nyt niiden tilojen ylitsejäävä tuotto ei mene kuninkaan vaan rälssimiehen taskuun. Sodan sattuessa kuningas tai tämän edusmies Itämaassa (nyk. Suomi) lähettää viestikapulan, jonka saatuaan rälssimiesten ratsumiehineen täytyy kokoontua linnalle lippukunniksi. Koko seurue pyörii tämän yhden miehen ympäri.

1.1. Rouva. (frauw) Vain rikkaimipien sukujen johtomiesten vaimoista käytetään nimitystä rouva. Vähempiarvoisen rälssimiehen vaimo on emäntä talossaan ja väelleen, mutta vapaatilallisen vaimo vertaisilleen. Miehensä estyneenä ollessa vaimo johtaa väkeä. Monilla isännillä ei ole hovimestaria vaan vaimo johtaa taloutta. Perinteiseen pohjoismaiseen kulttuuriin kuuluu, että talonpojan ja tilallisen vaimolla ovat avaimet tilan aittoihin, eli omaisuus käsissään. Mikäli vaimo ei keskity talouden pyörittämiseen, hänen odotetaan ritarillisen tavan mukaan valmistavan hienoja koruompeluksia ja kalliita tekstiilejä. Ritarikulttuuriin kuuluu myös, että rouvalla saattaa olla nuori "ritari" ihailijana, joka pyrkii tekemään romanttisia palveluksia tälle ja haastamaan toisia säätynsä nuorukaisia kaksinkamppailuihin rouvansa kunnian tähden.

2. Knaapi/huovi/junkkeri (knapadel, junker, hovsman etc.) Todennäköisimmin jonkun rälssimiehen tai vauraan papin nuorempi poika, jonka isoveli peri maat ja mannut. Saattanut opiskella katedraalikoulussa, mutta vain rikkaimmat ja lahjakkaimmat pojat ovat päässeet ulkomaille yliopistoon Pariisiin, tai Prahaan pyrkiäkseen korkeisiin kirkollisiin asemiin. Köyhimmistä on tullut sitten pappeja. Huovi on saanut isänperintönä (oli hän sitten aviossa tai liiton ulkopuolella syntynyt "betardi") ratsusotilaan aseet varusteet ja asenteen. Knaapien ja huovien tehtävä on palvella alati isäntäänsä rälssimiestä. He vartioivat aseistautuneina vuoroissa isännän henkeä, pukevat hänen varusteensa, leikkaavat hänen paistinsa ja kaatavat hänen oluensa ja viininsä (viini juodaan sekoitettuna 50% vettä yrttejä ja hunajaa). Lain mukaan näitä miehiä voi rälssimiehen seurueessa olla siis 3-6 isännän asemasta riippuen, ja jos tämä on lyöty ritariksi voi sotaisia seuralaisia olla 8. On myös mahdollista että joku näistä knaapeista on isännän vaimon veljen poika, joka on lähetetty saamaan sotakoulutuksensa enon seurueeseen ja palvelemaan enoa, kunnes perii isänsä (junkkeri) tai siirtyy jonkun muun (kuten kruunun tai piispan) palvelukseen.

3. Hovimestari. Saattaa olla mies tai nainen. Rälssimiehen talouden päällikkö. Harvemmin seuraa isäntäänsä pois päätilalta (säteri), mutta mikäli jotain tärkeitä taloudellisia sijoituksia on suunnitteilla saattaa isäntä tarvita tämän henkilön tukea niin arkisissa asioissa kuin laskenta ja kirjoitus. Hovimestarilla on käskyvalta yli koko talouden ja hän käskyttääkin usein isännän puolesta ja laatii aikatauluja etc. Hovimestarin toimi on hyvin samanlainen kuin rikkaan porvarin ja kauppiaan, mutta todennäköisesti vaikka hovimestari ei itse omistakaan varoja, jotka kulkevat hänen käsiensä kautta, hän katsoo kaupunkien porvareita nenänvartta alaspäin. Porvareilla ei ole maaomaisuutta, kun taas hovimestari vastaa koko rälssimiehen maaomaisuuden ja rahallisen omaisuuden käsittelystä. Hovimestari on todennäköisimmin itsekin vapaasäätyinen syntyjään, mutta tiet tähän asemaan ovat koukeroiset.

3.1. Kappalainen. Isännän oma pappi. Saattaa olla munkkiveli, tai oikea pappi. Vastaa etupäässä isännän taivaaseen pääsystä ja muunkin seurueen sielunravinnosta, ripeistä ja messuista.

4. Kokki. Saattaa olla mies tai nainen. Vastaa isännän kylläisenä pysymisestä ja muunkin porukan ruokkimisesta. Kokki on yhteiskunnallisesti rinnallistettava taitavaan käsityöläiseen. Komentoketjussa vain isännän itsensä ja hovimestarin alapuolella. Kokki on todennäköisesti, kuten kuka tahansa käsityöläinen oppinut ammattinsa omalta suvultaan.

5. Ballistarius / nihti. (kneckt) Toinen käsityöläiseen rinnastettava ammattilainen. Jalkajousimies tai pyssymies, joka normaalitilanteessa suojelisi isännän omaa tilaa ja sinne mahdollisesti rakennettua kivikastaalia. Mutta saattaa seurata isäntää merkittäville matkoille ylimääräisenä henkivartiana. Rahvaan mies, jolla saattaa olla asetaitoja ja varusteita omastakin takaa. Kypärä nyt varmaan kuitenkin. Paremmat varusteet takaavat paremman palkan. Taidoiltaan useinkin samaa luokkaa tai vaikka parempikin kuin knaapit, mutta nämä eivät pidä rahvaaseen syntynyttä vertaisenaan. Komentoketjussa isännän ja hovimestarin lisäksi myös knaapien alainen. Osallistuu renkien töihin, silloin kun ei ole komennettu sotilaalliseen tehtävään. On myös mahdollista, että nihdiksi on palkattu jonkun muun aselajin erikoismies. Ehkä isännällä on jopa joku piiritysinsinöörintaitoja hallitseva osaaja, sissitaitoja osaava "yksjalka", tai peräti joku erikoisia miekkataitoja omaava. Ehkä tämä isäntä on kiinnostunut jonkun kaukaisen maan eksoottisista aseista ja on palkannut sellaisten taitajan seurueeseensa.

6. Fatabuuriemäntä/tupaemäntä. Rahvaan palvelusväen työnjohtaja. Tämä ammattiryhmä liittyy etupäässä isännän maatilan pyörittämiseen. Köyhempi rälssimies voisi ottaa matkanpäälle jonkin emännistään, mikäli hänellä ei olisi kokkia, hoitamaan ruokahuoltoa. Suurissa kruununlinnoissa nämä emännät ovat syntyjään vapaatilallisista suvuista, mutta yksittäisen rälssimiehen taloudessa on todennäköisempää, että tähän asemaan on vain päässyt ansioitunut ja luotettu pitkäaikainen piika.

6.1. Haukkamestari/ metsänvartija/ narri/ tai muu erikoispalvelija. Myös nämä ovat kaikki käsityöläisyyteen rinnastettuja asemia. Rahvaan taustoista erikoistaitojen kautta isännän hoviin "kohonneita" yksilöitä. Näiden tehtäviin kuuluu tietenkin oma erikoistaito, mutta he eivät varsinaisesti ole myöskään muun palvelustyön yläpuolella. Mikäli joku nyt haluaa olla haukkamestari eikä mistään tähän hätään löydä haukkaa, niin vähin mitä mestarilla pitäisi olla, on ammattinsa välineet kuten suuri nahkahansikas petolintujen myssyjä, kulkusia ja olkainvanne. Vastaavasti jos joku haluaa olla vaikka narri pitäisi omata jokin lystikäs kulkuslakki. Voin laittaa linkkejä lähdekuviin, mikäli mielenkiintoa esiintyy. Metsänvartijan varustukseen kuuluisi luonnollisesti jousi ja mahdollisesti muitakin metsästys- tai jopa sotaaseita.

7. Renki ja Piika. Nämä toimivat lähinnä sellaisten henkilöiden kuin hovimestari, kokki ja emäntä komennossa. Tämän lajin ihmisten työtehtäviin kuuluu etupäässä eläinten hoito ja avustavat tehtävät kokkauksessa, varusteiden pukemisessa etc. Rengit ja piiat ovat köyhää väkeä, jotka palkataan Mikkelinpäivänä syksyllä vuodeksi töihin. Vaikka kyseessä on köyhä väki, eivät nämä silti mitään ryysyläisiä ole. He saavat palkkana ylöspidon, kankaat siistejä vaatekertoja varten, kahdet kengät ja vähän oikeaa rahaakin. Jos isäntä on rehti ja reilu haluaa väki tälle vastaisuudessakin töihin ja pyrkii osoittamaan sen. Mikäli isäntä on nurjamielinen, pyrkii terve työkykyinen väki jonkun toisen isännän palvelukseen. Huonon isännän maine leviää ja semmoinen saa vain epätoivoisia ja epäkelpoja työntekijöitä. Näinhän ainakin teoriassa työmarkkinat toimivat. Suuren ruttoaallon jälkeen osaavasta ja kykenevästä työvoimasta on monissa maissa ollut peräti kilpailua isäntien kesken.

Mitä nämä tyypit sitten tekevät kun matkustava seurue leiriytyy? Isäntä, rouva, tai hovimestari määritää teltan ja muiden tavaroiden paikan. Hovimestari ja kaikki hänen alapuolellaan saattavat jopa osallistua teltan pystytykseen ja tavaroiden kantamiseen. Isäntä tekee päätökset ja valvoo työtä. Hovimestari, kokki/emäntä, nihdit, rengit ja piiat vastaavat keittiön pystytyksestä. Ainakin yksi knaapi/huovi on alati valmiina isännän vierellä täysissä aseissa, suojelee ja palvelee isäntää. Palvelusväki ei vetelehdi isännän läsnäollessa, vaan yrittää edes näyttää touhukkaalta. Toisilleen tuttu seurue saattaa jutella tuttavallisesti huolimatta yhteiskunnallisista eroista, mutta ylempiä kohtaan pyritään olemaan kunnioittavia.

Vähänhän tää oikeastaan eroaa siitä miten me vanhastaan on asiat tehty ulospäin. Isoin ero olisi oikeastaan se, että mikäli jokainen valitsee itselleen työnimikkeen, niin ainakin tietää mitä on esittävinään. Sitäpaitsi näin on helpompi määrittää etukäteen mitä kenekin hommiin kuuluu. Vanhastaanhan elävöityksessä yleensä on vähän sellaista vikaa, että joko ollaan vaan omia itsejä aikapäiviä sitten muodista menneissä vaatteissa, eikä edes oikein tiedetä ketä hittoa esitetään ja miksi juuri tällä tyypillä olisi tällaiset vaatteet, tai sitten porukka on valinnut esittävänsä jotain sir Örgluffeja ja mielikuvitusmaiden prinsessoja ja puhuvat toisilleen kuin vanhoissa suomifilmissä. Tässä on ideana hakea nyt semmoista kultaista keskitietä noiden aika keskeneräisten ääripäiden välillä, joka olisi samalla myös historiallisesti uskottavin.

Luonnollisesti vastakin kaikki vastaavat omista romuistaan etupäässä itse. Mikäli me pyritään kokoamaan isännän talouteen sopivia tavaroita, jotka näyttäisivät herramme varallisuutta, niin niistä lienee kätevintä itse kunkin tavaran lainaavan huolehtia itse. Tämä siis esittää sitä, että kaikki leirissä on periaatteessa isännän omaisuutta, mutta joku palveluskunnasta on saanut tehtäväkseen huolehtia jostain tietystä yksityiskohdasta. Esimerkiksi itse voisin lainata jakkaran, jonka kokoamisesta ja kuskaamisesta olen minä vastuussa riippumatta siitä mikä mun roolini leirissä on.

Jos jaksoitte kahlata nämä läpi, niin lopuksi lisäisin KAIKKIEN TÄRKEIMMÄN JUTUN, eli sen että toimiakseen seurue ei tarvitse kaikkia näitä hahmoja ja näiden tehtävissä on koko joukko päällekkäisyyksiä. Jos vaikka Mira on mielummin hovimestari, kuin kokki, eikä meille ilmoittaudu innokasta kokkia, tai tupaemäntää niin silloin mahdollisesti hovimestari vastaa ruokataloudesta. Nämä eivät ole mitään kiveen kirjoitettuja sääntöjä, vaan pikemminkin ohjenuora oman hahmon valintaan. Mikäli teillä on kysymyksiä, ne voi laittaa jatkoksi tähän ketjuun, tai peräti lähettää suoraan foorumin kautta mulle yksityisviesteinä.

Ai joo, mä voisin myös olla tommoinen knaapi/huovi. Näin saadaan yleisölle sitä panssarijeppeä tyrkylle ja ihmeteltäväksi.

Minäkin voisin olla knaapi/huovi

Edustan renkiä. Voiko renki kantaa nuijaa mukanaan?

Nuija on aivan jees ase rengille. Rälssikartanon renki on mies isäntänsä palveluksessa ja aseistettiin kuten miehellä itsellään oli varaa, tai jos isäntä jakoi rengeilleen joitakin aseita tarvittaessa siltä varalta, että isännän henki tai omaisuus vaativat suojelua, kuten vaikka jos renki seurasi isännän seurueen mukana, tai jos renki meni esimerkiksi metsälle. Keihäät, puukot, väkipuukot, kirveet, nuijat ja jopa jouset, tai vähemmän muodikkaat (halvat) miekat saattoivat olla rengin aseita.

Vihdoinkin sopiva hetki vastata tähän. Saatanan aistikkaan työn on Jäsen Hyväri tehnyt pusertaessaan moisen massiivisen hengentuotteen foorumille. Siltä pohjalta...

Näpyttelen tätä siinä vaiheessa kun Hämeen Häppeninki on jo alkanut eli ei tästä vuodesta sen kummemmin...mutta vastaisuuden, Hämeen tai minkä ikinä, varalle: sen sijaan että ilmottautuisin johonkin tiettyyn rooliin niin listaan asioita joita haluaisin puuhastella.

-Kanat! Kaakattajat tulevat leiriin ensi kesänä (jollei joku henkeen ja vereen vastusta). Aitaus ja kuljetushäkki ovat niin pientä ponnistusta vaille valmiit että ne tulevat valmiiksi rötväämälläkin.
Pari kukonpoikaa perjantaina työkaverilta matkalla Hämeeseen...Terveysmääräysten vuoksi hän ei voi enää ottaa niitä takaisin, niiden altistuttua kaikelle kamalalle ulkomaailmalle jota alan viranomaiset kammoavat...eli ne eivät tekisi paluumatkaa, paitsi meidän mahassamme. Hakko osannee opastaa tässä asiassa; miten kanat muuttuvat ateriaksi. Tämä tietty silloin kun turistit eivät ole näkemässä ja haastamassa meitä käräjille tms.

Mutta siis kanojenhoitajaa haluaisin leikkiä. Renkiosastolle?

Tänä vuonna olisin setvinyt pesemiäni hevosenjouhia, nuubialainen solmuhelvetti. Jotain samansuuntaista ensi kesänä. Aina vaan enemmän renkipainotteista...

Mutta sitten iltasella...nukketeatteri, vihdoinkin. Jos me emme iltaisin elävöitä sen kummemmin niin eipä tarvitse pohtia miksi kanojen hyysääjä illan pimetessä heiluttelee nukkeja yleisön edessä (minkä yleisön? ), muutoin tulee ehkä aika jänskä hahmon oikeutustarina.

Tjudin kirjoitti:
-Kanat! Kaakattajat tulevat leiriin ensi kesänä (jollei joku henkeen ja vereen vastusta).

No totta vitussa vastustaa, häppeningin järjestäjät. Unohdetaan ne kotkottajat, siis. Pelkkää alkukantaista vihaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. (naulapommi eduskuntaan, tai jotain)

No voi vidu. Pitääkö järjestää siis korvaavat kanantappajaiset Kurabyyssä, että päästään mässäämään?

Ajattelin herättää tämän diskurssin henkiin, kun aiheesta on nyttemmin käyty joitain keskusteluja ja koska elävöitystä on nyt keväällä oikein säännöllisesti harjoiteltukin.

Onkos ihmisillä herännyt ideoita siitä mikä voisi olla sellainen oma vakkarihahmo (tai vaikka useampikin) ja mitä siitä tarttis tietää lissää, jotta sen kokisi kyllin luontevaksi esitettäväksi?

Tästä elävöitystreeneissä ollut juu puhetta, että saataisiin seurue kasaan ja valokuvaankin. Kuva helpottaa markkinoinnissa.

Tästä vois joku kerta jubailla, et mikä se hahmo vois olla, kun kerran en ihan hirveästi tule, ainakaan lähiaikoina, varusteisiin panostamaan.... :-(

Kuten männäviikolla tulin huomanneeksi, tällainen leiri pyörii aikalailla luonnostaan ilman minkäänlaista äkseerausta mitä parhaimmassa hengessä, kunhan oikeanlainen porukka sattuu kohdalle. Roolituksetkin hoituvat ihan luonnostaan ilman tarkempaa määritystä, kunhan jokainen sai hoitaa luonteelleen ja mielenkiinnolleen mieluista osaa. Oli Rälssi Lardi, uskollinen sancho pancaha, hovimestari/fatabuuriemäntä, kokki, renki ja oppipoika jne.
Tosin itse pidän hyvänä ideana määrittää jokaiselle keskiaikainen roolihahmo vastaamaan omia mielenkiinnon kohteita. Itsekkin uskon työyhteisömäiseen rentouteen kanssakäymisessä, koska oletusarvoisesti leirin jäsenistö koostuu alojensa ammattilaisista. Plus että tekee elävöityskokemuksesta osallisille miellyttäviä.

Itseäni kiinostaa roolina jonkinlainen renki/aseenkantaja, mieluusti jeesaan myös leirin askareissa pelkän vartiossapönöttämisen sijaan. Ehkä jopa aseenkantaja mieluiten.

Eli käytännössä duunaisin leirissä niitä juttuja mitä siellä joka tapauksessa tekisin, siihen sitten voisi halutessaan liimata päälle keskiaikaisen roolinimikkeen.

Käytännössä me olemme tulleet huomaamaan, että esityksemme voisivat useinkin tarvita jonkun puhujan, kuuluttajan, tahi heraldin. Mä olen aika usein ajautunut tätä roolia vetämään ja koen että se sopii mulle. Näinpä mun hahmoni voisi olla seuraava:

Jan Eskilsson. Entinen merimies, huhujen mukaan merirosvo. Palkkasoini rälssimiehen palveluksessa, joka toimii myös isäntänsä airuena.

Näin, mulla on nyt sitten tässä tiivistettynä hahmon nimi, tausta, asema rälssimiehen seurueessa ja selkeä tehtävä tapahtumissa. Jos joku erehdyksessä kutsuu mua Hyväriksi yleisön edessä, niin mitään vahinkoa ei tapahtunut, koskapa sen voi selittää olevan mun hahmoni suomalainen nimi, tai nimitys jolla mut on tunnettu kotitilani mukaan, tai synkeässä merirosvon menneisyydessäni. Merisissi sopii taustaani, koska olen harrastanut purjehdusta keskiaikaisella laivalla ja tiedän asiasta aika paljon. Käytin termiä palkkasoini huovin sijaan, koska mahdollisesti terminä huovi on vakiintunut vasta aivan keskiajan lopussa. Sen sijaan nyttemmin olen tullut vakuuttuneeksi, että soinia on käytetty terminä kaikista kokonaan panssaroiduista ratsusotilaista. Sotilaaksi sovellun asetaitojeni ja pukimieni mukaan ja airueksi hölösuuni tähden. Tällä hahmolla voin siis toimittaa sekä huovin, knaapin, hovimestarin, että ajoittain ballistariuksen, elikäs nihdin roolia, vähän riippuen siitä mitä kuhunkin esiintymiseen tarvitaan. Olen jo aikaisemmin toimittanut tällä lisäksi toisen kilpailevan soinin roolia, ja sama hahmo soveltuu myös pohjimmiltaan siihen.

Olen tässä selittänyt valintani, mutta tietenkään kenenkään muun ei tarvitse tehdä näin. Ajattelin vain, että selittämällä omia valintojani voin avata prosessia miten päädyin tällaiseen ideaan ja se puolestaan voi auttaa teitä muita omassa hahmovalinnassanne ja sen hahmottelemisessa. Tätä hahmoa ei myöskään ole kirjoitettu kiveen vaan pidän oikeutenani muuttaa hahmoani mieleni mukaan, tai tietojeni tarkentuessa, kunhan se pysyy historiallisesti suht autenttisissa raameissa.

Jatketaan elävöitystreenejä rälssimiehen seurueen tiimoilta Su 10.12 klo 17-19 kanalassa. Tervetuloa mukaan kaikki elävöityksestä kiinnostuneet vanhat ja uudet treenaajat.

Tätä rälssiseuruetta ja myöskin jo ensikesän Hollolan tapahtuman sisältöä pitäis siis pohtia nyt viikonloppuna 28. su klo 17-19 Kuralan Kanalassa. Kaikki mukaan!

Sunnuntain 28.1.2018 treeneissä mietittiin rälssimiehen seurueen potentiaalisiksi "ohjelmanumeroiksi" mm. seuraavia:

Kirjeet
Rälssimiehelle/naiselle saapuu kirjeitä, ja hän lukee ne ääneen läheisilleen. Myös palvelus- ym. väki on kuulolla työnteon lomassa, olivathan kirjeet tärkeä tiedonvälityksen väline.

Luettuaan kirjeet rälssityyppi laatii ja sanelee vastaukset yhteen tai useampaan kirjeeseen.

Rälssimiehen aseseurue harjoittelee
Rälssin aseväki harjoittelee asetaitojaan; palvelusväki tarjoilee harjoittelijoille juotavaa.

Ruokailu yleisön edessä
Kahdessa vaiheessa. Ensin parempi väki kerääntyy syömään, ja palvelijat toimivat tarjoilijoina.
Paremman väen syötyä on palvelijoiden vuoro istuutua pöytään.

Mahdollisesti joku/jotkut hahmoista esittelee ruokailua yleisölle, pysyen kuitenkin hahmossaan sen verran kuin on mahdollista.

Avunpyyntö
Rälssimieheltä tullaan pyytämään apua jonkin kiista- tms. kysymyksen ratkaisemiseksi

Näillä ohjelmanumeroilla elävöityspäivään saa ryhtiä ja rakennetta ja kun ne ohjelmanumerot on suunnilleen samoja joka kerta, niin kaikkien on helppo tulla niihin mukaan(missä roolissa sitten milloinkin on ja jos ei aina joka tapahtumaan pääse mukaan).
Numeroiden välillä, jokainen puuhaa sitten omia hahmon mukaisia tehtäviään.

Näitä ohjelmanumeroita on tarkoitus treenata kevään 2018 aikana Kanalassa joku kuun viimeinen su klo 17-19.

Huomenna 25.2 Kanalassa elävöitystreenit klo 17-19. Kaikki mukaan!

Oma hahmoaihioni on olla siellä seurueen hierarkian alimmassa päässä, eli piikana.

Kyseinen piika on valittu seurueeseen mukaan, koska hän on jokapaikanhöylä, eli kykenevä suorittamaan kaikenlaisia askareita leirissä polttopuiden keruusta pyykkäämiseen, vaatteiden korjaamiseen ja kokkaamisessa avustamiseen. Mahdollisesti myös kalevalaisen laulun taitaja, jos tuota tosielämän laulutaitoa on joskus tarve hyödyntää.

Mulla on vielä monta eri vaihtoehtoa..ja sukupuolta. Kaksi ekaa hahmoa on valmiina, seuraavat vaatii perehtymistä.
Naisena olen mieluusti ylhäisempi rouva (esim. rälssin vaimo, sisar, serkku, äiti) tärkeenä paikalla, mutta empaattisesti.
Miehenä, tarvittaessa renki. Ujo sellainen, joka ei paljon puhu, mutta tekee, jos käsketään.

Eniten ehkä kuitenkin kiinnostaisi parturi/välskärin homma. Leirissä varmasti tekemistä ja olisi kiva oppia tuohon hahmoon liittyviä taitoja.
Vastaavasti kylvettäjä/kätilö voisi myös tehdä saman tyyppisesti terveydenhoitoon liittyviä asioita.

Jos hahmolle sopii, niin laulan mielelläni piian kanssa kalevalaista, vastaussäettä

Nyt näyttää siltä, ettei tonne elävöitystreeneihin ole tulossa huomenna juuri ketään. Vai onko?

Mullakin on kiireinen päivä, joten mielummin siirtäisin koko homman. Ennen kesää meidän täytyy kuitenkin kokoontua ja pistää kasaan tämä seurue.

Pitäisi myös käydä mahdollisimman suurella porukalla yksi tuikitärkeä harjoite. Eli, miten eri sosiaaliluokkia edustavat henkilöt puhuttelevat toisiaan. Tätä ei tarvitse jännittää. Aivan tarkkaa etikettiä aiheesta ei ole säilynyt, eikä varsinkaan suomen kielellä, vaan kysymys on pikemminkin siitä, että muistetaan kunnioittava käytös tiettyjen hahmojen suhteen, jotta yleisölle välittyy ajatus siitä, että näiden yksilöiden status on muita korkeampi. Tässä voi käyttää apuna vähän muutamia termejä, jotka ovat meille nykypäivänäkin tuttuja, mutta joilla oli keskiajalla ehkä hieman tarkempi merkitys. Esim. herra ja rouva vauraista rälssin isännästä ja emännästä, tai "isä", "veli" ja "sisar" kirkollisista henkilöistä ja vaikkapa mitä termillä "vaimo" käsitettiin ennen. Tämän lisäksi muutamia käytöstä jääneitä tapoja voisi käydä läpi, jotta niitä voisi hyödyntää luomassa tunnelmaa, kuten vaikka polvistuminen, siunaaminen ja käsien väliin ottaminen. Mikään elävöitys sinänsä ei tietenkään vaadi tämmöisten vanhakantaisten käyttäytymistapojen jatkuvaa toistoa, mutta ne voisivat toimia veikeänä kuriositeettina sopivissa tilanteissa, joita ainakin Hollolan esiintymisemme teema tarjoaa.

Ome kesäni on vielä aika kyssärikyssäri. Toivon että pääsisin joskus käymään elävöitystreeneissä koska kiinnostus olisi, mutta katsotaan miten käy. Haittaako ihmisiä kuinka paljon, jos roudaan Aavaa mukana? Hän on kiinnostunut niin kauan kuin on, ja vetäytyy sivuun häsväämään omiaan kun/jos ei nappaa. M

Järkätäänkö näitä treenejä taas joskus?

Itseäni kiinnostaisi joskus tulevaisuudessa elävöittää vaikkapa rälssimiehen veljenpoikaa, mutta koska oikeasti en isältäni ole perinyt haarniskaa tämä saattaa jäädä kaukaiseen tulevaisuuteen. Todennäköisimmin toimisin renkinä siihen asti.

Kanala olisi mulla käytössä su iltaisin....

Ei niitä sitten jatketukkaan. Nyt kun tämä vuosi oli vähän mitä oli, niin ensivuonna sitten panostetaan tuplasti kovemmin.

Koska haarniskaprojektini on edennyt aika kivasti niin tässä olisi hahmoideani:
Matias Hannunpoika, Ratsusotilas, Rälssiherran sukulaispoika, joka suorittaa asepalvelusta herran alaisuudessa, kunnes perii isänsä maat ja mannut