"...Hipsutellaan kauniita koreografioita..."

Oijoi!

http://yle.fi/uutiset/kun_kunnolla_osuu_niin_varmasti_sattuu__buhurt_toi_keskiaikasen_taistelun_hameen_linnaan/7917344


"...miekat ja varsikirveet painavat kahdesta kolmeen kiloa..." Aika järeitä vehkeitä pojat käyttää.

Itse olen sitä mieltä, että kellä vaan on ja tulee olla oikeus omaan mielipiteeseensä ja aikuisten ihmisten tulee saada ottaa tiedostettuja riskejä harrastusmielessä. Hieno idea pojilta viedä tapahtumansa museolle, sen kaikesta epähistoriallisuudesta huolimatta.

Kun pitkään on jostain jutusta kiinnostunut ja sitä tutkii, niin oppii huomaamaan milloin toinen samasta asiasta innostunut ei välttämättä ole vielä ihan kartalla. Joskus se on masentavaa. Tarpeeksi monta kertaa, kun tulee haastatelluksi, niin oppii myös sen, etteivät toimittajat läheskään aina oikein osaa siteerata haastateltavia. Vallankaan jos eivät itse aihetta tunne, jolloin syntyy kummallisia väärinkäsityksiä. Näillä varauksilla on kuitenkin sanottava, että henkilö (toimittaja tai haastateltava) erehtyy pahasti, jos luulee "buhurtista", että: "Laji mallintaa mahdollisimman tarkasti keskiaikaisia taisteluja." Väite on samalla tasolla kuin sanoisi ampumahiihdon mallintavan mahdollisimman tarkasti nykyaikaisia taisteluja. Pari löyhää yhtymäkohtaa eivät tee minkään mallinnuksesta "mahdollisimman" tarkkaa.

"Buhurt" on moderni kontaktiurheilulaji, jota keskiaikaiseen taisteluun yhdistää vain pintapuolisella vilkaisulla joidenkin varusteiden ja urheiluvälineiden ulkonäön samankaltaisuus. Sen esikuvana on alunperin löyhästi ollut Länsi-Eurooppalaisen keskiajan sotilaseliitin nuorukaisten aseleikki - behourd - jonka tarkoitusena oli opettaa nuorukaiset olemaan pelästymättä toimintakyvyttömiksi, kun nämä ensikertaa joutuvat todelliseen taisteluun. Historiallisesti se ei siis ollut mikään aikuisten tai kokeneiden soturien kilpa. Nykyajan "buhurtissa" saa lyödä kovaa vastustajaa haarniskaan, mutta pistäminen on kiellettyä, jonka tähden se ei olisi palvellut keskiajan ihmisten aseiden käsittelytaidon opettelua yhtään millään tasolla. Se että tässä urheilulajissa lyödään teräaseiden näköisversiolla (jotka ovat jo sääntöjenkin mukaan paljon painavampia kuin mahdolliset historialliset esikuvansa) kypäröihin ja panssareihin on jotain mitä keskiaikaiset soturit eivät olisi tehneet, tai viitsineet edes opetella. Todellisessa taistelussahan moinen olisi paitsi aivan turhanaikaista, voimia hukkaamista ja sangen vaarallista lyöjälle itselleen, joka moisella liikkeellä ainoastaan olisi tarjonnut itseään vastustajalle saavuttamatta sillä mitään varsinaista etua.

No, ei tämä ole ensimmäinen kerta tai asia mistä ihmisillä on kummallinen väärinkäsitys keskiajasta. Buhurtin ikävin puoli on, että se vahvistaa yleistä virheellistä mielikuvaa, että keskiajan taistelu oli vain kilpaa haarniskan hakkaamista. Näin se myös vahvistaa mielikuvaa siitä, että keskiajan ihmiset olivat jotenkin tyhmiä. Toki keskiajallakin oli tyhmiä ihmisiä, kuten nykyäänkin, mutta näissä asioissa tällä tavalla tyhmät eivät välttämättä olisi olleet kovin pitkäikäisiä. Eikä sen tähden tällaista pahemmin esiinny historiallisissa lähteissä, jotka kuvaavat sen aikuista sotilaskulttuuria.

Toinen ikävä puoli on, että vaikka haarniska suojelee useimmilta nuijien painoisilta ja nuijien tavoin käytetyiltä miekan näköisiltä esineiltä, niin paraskaan kypärä ei tee kenenkään niskanikamia yhtään vahvemmiksi eikä estä aivotäräyksiltä. Koska laji on uusi ja koska siinä käytetään verrattain suojaavaa varustusta, pelkään, että uudet harrastajat eivät ole yhtä tietoisia sen aiheuttamasta terveysriskistä, kuin vaikkapa nyrkkeilyn. Jota se kamppailumielessä enemmän muistuttaakin kuin keskiajan taistelutaitoja. Olen itse tavannut pitkän linjan "buhurtin" harrastajia Venäjällä ja heidän joukossaan oli esim. mies joka menetti tajuntansa säännöllisesti pääosumien seurauksena. En ole lääkäri, mutta minusta se kuulosti vakavalta...

On kolmaskin ikävä puoli, joka toisin kuin yllämainitsemani seikat, voi olla vain omaa paranoiaani, mutta pelkään, että tällainen laji saattaa johtaa asenteiden kovenemiseen kaikilla miekanheilutuksen arenoilla näytöstaisteluista historiallisen miekkailun kisahenkisempään toimintaan. Liioittelenko? Toivottavasti.

"Buhurtia" mainostetaan sillä, että se on "full contact" -laji ja varmasti tämä vetoaa tietynlaiseen kompensaation tarpeeseen, mutta itse suosisin aseiden käytössä lajeja joiden idea on pikemminkin "full controll". Se on paitsi historiallisempaa, niin myös huomattavasti terveellisempää. Sitäpaitsi miekkailu jossa ei saa lainkaan pistää ei oikeasti ole edes kovin "full contact", mutta älkää kertoko sitä näille tyypeille, joille moisilla käsitteillä miehistely vaikuttaa olevan tärkeää.

"– Laji mallintaa mahdollisimman tarkasti keskiaikaisia taisteluja. Varusteet ovat samanlaisia haarniskoja ja lyömäaseita mitä tuolloin käytettiin"

Huh huh. Jos asiaa tutkii vähänkään, niin voi aika nopeasti sanoa että ei todellakaan. Mutta jokainen tyylillään.   Se, että jokin näyttää hieman samanlaiselta, ei mielestäni tarkoita että _on_ samanlainen.

Niin, ja juuri opin että jos tutkii lähteitä, niin se on sitten 'akateemista miekkailua'...    

Hieno kommentti Hyväriltä. Lehteen ja toimittajalle voi laittaa (jos intoa on) huomautuksen virheestä tai juttuja voi usein kommentoida sähköisesti. Näin voisi sitä oikeaakin tietoa joskus mennä läpi.

Hieno termi "full controll".

Kalskahtaa minusta siltä, että jutun asenne on toimittajalähtöinen. Voi tietty olla että Butthurt-veijareilta lipsahtaa joku hipsuilmaisu kun ovat touhustaan innoissaan eikä HEMA-skeneä oikein tunne, mutta toimittaja se kuiten valitsee itse mitä juttuunsa kirjoittaa. En usko että maksaa vaivaa edes yrittää jälkikäteen oikoa näitä tämmöisiä, vaiva kannattanee käyttää oman asian asialliseen viestittämiseen ulkopuolisille ja positiiviseen näkyvyyteen.

Sama mato muuten nostaa, on nostanut ja tulee iänkaikenaamen nostamaan päätään muidenkin kamppailulajien kohdalla. Itse olen aikanaan joutunut rypemään karate-kontaktikarate-potkunyrkkeily-tahinyrkkeily-vapaaottelujatkuvuusrämeessä varoten vajoamasta samaan rutaan kaljujen ja tatuoitujen lihaskimppujen kanssa. Tiedättehän: "Meidän laji on paras, muut jotain ihme bullshidoa, mää vedän lättyyn kaikkia hippejä, kehässä tavataan plaaplaa jänkytijänkyti kitinää naksutusta...". Perusryhmädynamiikkaa: rakennettaessa omaa yhteisyyttä hakemalla haetaan erityisyyttä ja erillisyyttä muihin. Näin toimii eläin ihmisessä. Sivistystehtävänä on voittaa kiusaus kiivailuun.

Vähän se on noloa kun uteliaan luulee toisinaan että just buhurt on sitä historallista miekkailua...

Nonnih, siinä pojat vähän hipsutteli kauniita koreografioita