Moilasen miekantekoartikkeli ym

Moilaselta tällaista:

http://kalmistopiiri.wordpress.com/2013/03/08/maskun-humikkalan-miekkahaudat/

Ville Hakamäki – Aki Hakonen – Mikko Moilanen – Jari-Matti Kuusela

Pohjoissuomalainen miekkalöytö
viiden vuosikymmenen takaa

http://www.artefacta.fi/tutkimus/artefactum/2

Ompa kiva, että joku vie miekkojen tutkimusta eteenpäin täällä meilläkin.

"Sitä, onko miekka ollut yhden vai kahden käden ase, on huonon kunnon vuoksi mahdoton todeta." Hmm... on hienoa, ettei loikata johtopäätöksiin ilman varsinaista todistusaineistoa, mutta kuinkas todennäköistä olisi, että tämä miekka olisi joskus ollut todellakin kahdenkäden ase? Onhan noita joitakin yksiteräisiä 600-luvulta, mutta eipä tämä kyllä minun silmääni semmoiselta näytä. Joten mitä ihmettä tuo kommentti tarkoitti?

"Painotuksensa puolesta rautakautisten miekkojen on usein tulkittu soveltuneen lähinnä lyömäaseeksi,[31] mutta ne kykenevät aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa myös pistoaseina. Muutamissa tapauksissa säilissä havaitun taipumisen on todettu tukevan ajatusta miekan käytöstä pistoaseena. Tosin näissä tapauksissa miekka on yleensä taipunut kärjestä, eikä Kemin miekan kaltainen koko säilän taipuminen vaikuta aseen käytöstä johtuvalta." Joopa joo. Ei vaikuta, ei. Mitenköhän tähänkin nerokkaaseen johtopäätelmään on tultu, että miekan taipuminen kielisi sillä pistämisestä? Roomanvallan aikaiset lähteet sanovat, että gladiukset olivat nimenomaan pistomiekkoja. Olisko sitten niin, että spathat (joiden kaltaisia suurin osa eurooppalaisten "barbaarien" miekoista oli) olisivat jotenkin nimenomaisesti lyömäaseita. En kyllä ole kovin vakuuttunut ajatuksesta. Miten se aseen taipuminen mitenkään viittaisi pistoaseena käyttämiseen? En ymmärrä. Meinaako ne että paskat miekat taipuili vihollisten kylkiluiden välissä, tai jättiläisten kovia luita katkoessa, kuten saagoissa?

"Toisinaan aseiden teriä on taivutettu tai muuten tuhottu myös rituaalisen toiminnan yhteydessä. Tämä on nähtävissä erityisesti polttohautauksissa, joissa miekat on usein taitettu liki kaksinkerroin.[33] Myöskään tämä selitys ei vaikuta Kemin miekan suhteen uskottavalta, sillä aseen rituaaliseen ”tappamiseen” terä on liian loivasti taipunut." Taas tää väsynyt "rituaalinen aseiden tappaminen". Noi väännellyt miekat on haudattu puulapiolla, nyrkin kokoista kiveä täynnä olevaan polttokenttäkalmistoon, sen jälkeen kun miekka on ensin isäntänsä kanssa poltettu. Semmoisessa tulessa missä ihmisluut palaa, niin kuolee miekkakin. Ei tartte paljon eriksensä rituaalitappaa sitä. Eiköhän ton vääntelyn suurimpana syynä ole ollut, että saadaan hankalan mallinen esine helpommin haudattua, kun onhan se jo tulessa mennyt niin melloksi, että voipi käsivoimin taivutella kiepille tai vaikka rusetille. Jos siinä on sitten jotain rituaaliakin ollut, niin olis hyvä kaikkien arkeologien muistaa, että rituaalit yleensä lähtevät liikkeelle jostain yksinkertaisesta arkielämän käytänteestä, johon vasta myöhemmin liitetään yliluonnollisia uskomuksia. Joo.

"Tyypin XII miekat ajoittuvat Oakeshottin mukaan vuosien 1180 ja 1320 jKr. väliselle ajalle.[50] Leena Tomanterän mukaan tämän miekkatyypin säilät ovat todennäköisesti Suomen miekka-aineiston yleisimpiä."
Toi on todella mielenkiintoinen tieto.

"Ristikuviolla varustetun miekan kantajan uskonnolliseen vakaumukseen liittyviä seikkoja pohdittaessa näennäisesti helpoin selitys on, että aseen omistaja on ollut kristitty. Tämä on kuitenkin erittäin ongelmallinen tulkinta, sillä ristin esiintyminen saattaa yhtä hyvin kuvastaa säiläkuvion tehneen sepän uskonnollista taustaa. Toisaalta myöskään miekan tekijä ei ole välttämättä ollut kristitty, sillä ristikuvio on yksinkertainen ja siten helppo kopioida myös kristillistä symboliikkaa tuntemattoman toimesta. Yhtä hyvin risti on voinut olla esteettistä tai maagista voimaa sisältävä merkki muiden joukossa. Kysymykseen on vaikea löytää vastausta, eikä aihetta liene tarpeen pohtia tässä yhteydessä laajemmin."
Upeaa tekstiä. Erittäin upeaa, että tämä oli myös tuotu esille artikkelissa, mielestäni juuri oikeassa valossa ja määrässä.