Kuvatuksia
+9
riikka
muinaispartisaani
M. Haverinen
Hyväri
Kosti
Mikko Anttonen
L.Riehakainen
Tjudin
*marko
13 posters
Sivu 1 / 3
Sivu 1 / 3 • 1, 2, 3
Vs: Kuvatuksia
№2 on aik kova kuva.
L.Riehakainen- Foorumin oppipoika
- Viestien lukumäärä : 74
Join date : 30.12.2007
Ikä : 33
Vs: Kuvatuksia
Suurimmaksi osaksi aika hienoja otoksia, mutta miksi ihmeessä muutamia oli menty säätämään jonkinlaisella HDR-kikkailulla ja tuon yhden viikinkikypärän yksityiskohdistakaan ei saanut enää kunnolla selvää.
Vs: Kuvatuksia
"Viikinkikypärä" näyttää merovingiaikaijan inspiromalta.
L.Riehakainen- Foorumin oppipoika
- Viestien lukumäärä : 74
Join date : 30.12.2007
Ikä : 33
Vs: Kuvatuksia
Käytiin Viandenissa, josta löytyi mielenkiintoisia asioita. Toivottavasti zipin lataaminen sujuu nopeammin kuin sen nettiin laittaminen... Zippi sisältää 24 minun ottamaani muokkaamatonta suuriresoluutioista kuvaa haarniskoista ja aseista. Kamat kaiketi pääasiassa 1400-luvulta eteenpäin, ainakin osa replikoita. Muassa mielenkiintoinen esimerkki rengashaarniskasta pellinpalasilla.
Linkki Archive.zip
Linkki Archive.zip
Kosti- Foorumin kisälli
- Viestien lukumäärä : 125
Join date : 01.01.2008
Vs: Kuvatuksia
Onko kukaan katsonut näitä, jätänkö ensi kerralla linkit laittamatta?
Kosti- Foorumin kisälli
- Viestien lukumäärä : 125
Join date : 01.01.2008
Vs: Kuvatuksia
On ladattu kyllä, kaikkea en ole ehtinyt selaamaan vielä... laita vaan jatkossakin, tai sitten et, josset halua
Vs: Kuvatuksia
Kosti kirjoitti:Onko kukaan katsonut näitä, jätänkö ensi kerralla linkit laittamatta?
Älä hyvä mies jätä laittamatta. Itse en tietokoneista ymmärrä yhtään mitään, ja siihen varmaan liittyy se etten päässyt kuvia pälyilemään. Koneeni suoritti oudon hyytymisen jonka syytä en tiedä.
Vs: Kuvatuksia
No hyvä. Odottelin jonkinlaista reaktiota, kiva jos kuvat edes meni perille. Laitetaan siis jatkossakin, kun tulee ajankohtaiseksi.
Judin, linkki vie mainokseen, jota joutuu odottamaan pari sekuntia, sen jälkeen yläreunassa näkyi 'skip ad' linkki, josta pääsi itse tiedostoon. Lataa se koneellesi (download), työpöydälle tai johonkin mistä sen löydät. Sen pitäisi aueta millä tahansa tietokoneella, mutta sen lataaminen saattaa kestää tovin. Hyytyminen todennäköisesti johtuu jostain muusta, viruksia en tiedä tuohon kansioon laittaneeni. Koeta siis uudestaan.
Judin, linkki vie mainokseen, jota joutuu odottamaan pari sekuntia, sen jälkeen yläreunassa näkyi 'skip ad' linkki, josta pääsi itse tiedostoon. Lataa se koneellesi (download), työpöydälle tai johonkin mistä sen löydät. Sen pitäisi aueta millä tahansa tietokoneella, mutta sen lataaminen saattaa kestää tovin. Hyytyminen todennäköisesti johtuu jostain muusta, viruksia en tiedä tuohon kansioon laittaneeni. Koeta siis uudestaan.
Kosti- Foorumin kisälli
- Viestien lukumäärä : 125
Join date : 01.01.2008
Vs: Kuvatuksia
Juu, juuri tuohon latausvaiheeseen tyssäsin useasti. Tiedä sitten missä oli häikkä, tällä kertaa onnasi.
Peltipalavahvisteista rengashaarniskaa (sinänsä jänskä) suuremman vaikutuksen minuun teki MASSIIVINEN lukkolaitteisto arkussa! Tuohon kirstuun ei niin vain mennäkään ronkkimaan!
Mitäs tuossa kuvassa 1622 oikein tauluissa lukee? Hilparin historiasta jotain, sanoo heikko saksankielentaitoni? Oliko oikein faktaa vai jotain museohumanistien omia oletuksia, esim. että hilparien käyttöönotto lopetti ritarilaitoksen kertalaakista tms.?
Peltipalavahvisteista rengashaarniskaa (sinänsä jänskä) suuremman vaikutuksen minuun teki MASSIIVINEN lukkolaitteisto arkussa! Tuohon kirstuun ei niin vain mennäkään ronkkimaan!
Mitäs tuossa kuvassa 1622 oikein tauluissa lukee? Hilparin historiasta jotain, sanoo heikko saksankielentaitoni? Oliko oikein faktaa vai jotain museohumanistien omia oletuksia, esim. että hilparien käyttöönotto lopetti ritarilaitoksen kertalaakista tms.?
Vs: Kuvatuksia
No olihan tuolla hienoja kuvia ja varsinkin sen kuvasarjan alussa näkynyt vähän prameampi haarniska teki vaikutuksen.
Mutta mikä ihme oli se yksi pystyyn nostettua viikatteenterää muistuttava ase IMG_1620.jpg kuvassa? Tai no jossakin toisessa kuvassa oli neljäkin semmoista varren kanssa..
Mutta mikä ihme oli se yksi pystyyn nostettua viikatteenterää muistuttava ase IMG_1620.jpg kuvassa? Tai no jossakin toisessa kuvassa oli neljäkin semmoista varren kanssa..
Vs: Kuvatuksia
1608, 1617 ja 1620 kaikissa on viikatteenterä vaakakiinnityksellä. Voip' olla että ne on tehty tätä tarkoitusta varten, mutta en näe miksei saman tien olisi tehty keihäänkärkeä, paitsi että kylän seppä ei osannu. 1608:n taltanjäljet ja leimat näyttivät mielenkiintoisilta... Veikkaan kuitenkin hätävararatkaisua, vaikka tuommoisen huitaisun talonpojasta saattaa olla moneksi, ei se keihäs niin vaikea taottava ole.
Joo, arkuu oli vakuuttava. =) Mimmoinen haba mahdetaan vaatia, että kaikki tuo rauta saadaan liikkeelle?
Teksteissä on liikaa saksaa minunkin kielipäälleni. Siinä oli se varren halkileikkaus, epäilen että jossain on tekstiä siitä miten syyt menevät kuvassa (muistaakseni) vaakasuoraan. Kuvasta ei näemmä erota... =(
Lisäksi haluaisin tietää että mikä on kuvan 1613 alempi, kaksilukkoinen ja ohutpiippuinen kivääri? Anyone?
Joo, arkuu oli vakuuttava. =) Mimmoinen haba mahdetaan vaatia, että kaikki tuo rauta saadaan liikkeelle?
Teksteissä on liikaa saksaa minunkin kielipäälleni. Siinä oli se varren halkileikkaus, epäilen että jossain on tekstiä siitä miten syyt menevät kuvassa (muistaakseni) vaakasuoraan. Kuvasta ei näemmä erota... =(
Lisäksi haluaisin tietää että mikä on kuvan 1613 alempi, kaksilukkoinen ja ohutpiippuinen kivääri? Anyone?
Kosti- Foorumin kisälli
- Viestien lukumäärä : 125
Join date : 01.01.2008
Vs: Kuvatuksia
Kosti kirjoitti:
Lisäksi haluaisin tietää että mikä on kuvan 1613 alempi, kaksilukkoinen ja ohutpiippuinen kivääri? Anyone?
Piilukkoinen metsästyshaulikko, väitän ma. Tuollaisia hentoja (=kevyitä kanniskella) linnuntiputuspyssyjä harrastivat hieman varakkaammat, eli siis sellaiset joilla oli varaa hankkia juuri siihen tarkoitukseen optimoitu ase eikä esim. yksinkertaisesti ladata musketinrouskua hauleilla kuulan sijaan.
Vs: Kuvatuksia
Ok... Mutta mikä funktio sillä ylemmällä lukolla on, ladataanko puolet piipusta hiekalla ja päälle ruutia vai mitä?
Kosti- Foorumin kisälli
- Viestien lukumäärä : 125
Join date : 01.01.2008
Vs: Kuvatuksia
Siis oliko lukko kiinni piipussa? Siinä tapauksessa kyseessä on jonkin entisöijän LSD-trippi koska moinen ratkaisu ei palvele mitään tarkoitusta. Oletin että erillinen lukko oli vain näytillä juuri tuolla kohtaa, siltä se ainakin näyttää. Laukaisintappikin törröttää ilmassa koskematta mihinkään.
Kyseinen ase on kyllä mielenkiintoisen näköinen. Vailla etutukkia oleva piippu ja kiinnitys tyvestä kielisivät siitä että kyseessä olisi "takaaladattava suustaladattava" eli ratkaisu jossa piippu ruuvataan irti ja ajopanos+kuula (tai haulit) asetetaan erilliseen kammioon. Sitten piippu taas kiinni, sankitus ja valmiina ampumaan. Eli mitään ei tungeta piipunsuusta taaksepäin vaikka periaate on sama kuin perussuustaladattavassa.
Mutta piipun alla olevat latauspuikon pidikkeet eivät taas sovi siihen teoriaan...outo viritys, pitäisi nähdä livenä. Kuvan perusteella en oikein osaa sanoa enempää.
Btw, henk.koht. olen sitä mieltä että irtiruuvattavat piiput ovat melko epäonnistunut idea. Kierteet väistämättä kuluvat ja ratkaisu muutenkaan ei ole pitkäkestoisen oloinen. Ainakin kaikki nykypäivän replicat joilla olen amupunut ovat vähän sohloja ja tarkkuuskin on ailahteleva. En ole mielipiteeni kanssa yksin: eivätpä moiset ratkaisut aikanaankaan kovin yleisiä olleet. Sotilaspistooleissa sitä käytettiin jonkin verran (ns. Queen Anne-malli), ideana oli se että taistelun tuoksinassa hukkuva latauspuikko ei olisi heikko lenkki.
http://www.nps.gov/museum/exhibits/revwar/image_gal/morrimg/web_exhibit/PistolsFlintlockB_MORR2216AB.jpg
Toinen (hieman myöhäisempi, lähestytään jo 1800-lukua) ratkaisu oli "kiinteä" latauspuikko, eli sellainen joka on kiinni seuraavasti:
http://www.ancientarms.biz/catalog/a081.jpg
Kokorautaista puikkoa siis kieputellaan ladattaessa, ainakaan se ei mene hukkaan (eikä katkea kuten puisille voi käydä). Sen verran olen moista räplännyt että on käytössä näppärämpi kuin mitä voisi olettaa.
Kuitenkin suurin osa sotilasaseiden latauspuikoista oli messinkipäisiä puutikkuja kuten siviiliaseissakin, on vaan niin helppo ja halpa valmistaa massoittain.
Kyseinen ase on kyllä mielenkiintoisen näköinen. Vailla etutukkia oleva piippu ja kiinnitys tyvestä kielisivät siitä että kyseessä olisi "takaaladattava suustaladattava" eli ratkaisu jossa piippu ruuvataan irti ja ajopanos+kuula (tai haulit) asetetaan erilliseen kammioon. Sitten piippu taas kiinni, sankitus ja valmiina ampumaan. Eli mitään ei tungeta piipunsuusta taaksepäin vaikka periaate on sama kuin perussuustaladattavassa.
Mutta piipun alla olevat latauspuikon pidikkeet eivät taas sovi siihen teoriaan...outo viritys, pitäisi nähdä livenä. Kuvan perusteella en oikein osaa sanoa enempää.
Btw, henk.koht. olen sitä mieltä että irtiruuvattavat piiput ovat melko epäonnistunut idea. Kierteet väistämättä kuluvat ja ratkaisu muutenkaan ei ole pitkäkestoisen oloinen. Ainakin kaikki nykypäivän replicat joilla olen amupunut ovat vähän sohloja ja tarkkuuskin on ailahteleva. En ole mielipiteeni kanssa yksin: eivätpä moiset ratkaisut aikanaankaan kovin yleisiä olleet. Sotilaspistooleissa sitä käytettiin jonkin verran (ns. Queen Anne-malli), ideana oli se että taistelun tuoksinassa hukkuva latauspuikko ei olisi heikko lenkki.
http://www.nps.gov/museum/exhibits/revwar/image_gal/morrimg/web_exhibit/PistolsFlintlockB_MORR2216AB.jpg
Toinen (hieman myöhäisempi, lähestytään jo 1800-lukua) ratkaisu oli "kiinteä" latauspuikko, eli sellainen joka on kiinni seuraavasti:
http://www.ancientarms.biz/catalog/a081.jpg
Kokorautaista puikkoa siis kieputellaan ladattaessa, ainakaan se ei mene hukkaan (eikä katkea kuten puisille voi käydä). Sen verran olen moista räplännyt että on käytössä näppärämpi kuin mitä voisi olettaa.
Kuitenkin suurin osa sotilasaseiden latauspuikoista oli messinkipäisiä puutikkuja kuten siviiliaseissakin, on vaan niin helppo ja halpa valmistaa massoittain.
Vs: Kuvatuksia
Kyllä se muistaakseni oli kiväärissä kiinni... Mutta nyt kun sanoit, niin kuvan perusteella näyttää olevan erillään. Lienen väärässä, pitäisikö tehdä tarkistusreissu.
Kosti- Foorumin kisälli
- Viestien lukumäärä : 125
Join date : 01.01.2008
Vs: Kuvatuksia
Kurkatkaapa tämäkin kuva:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Katakombenheiliger_pankratius.jpg
Veikeä haarniska luurankohepulla. Sydänalaa suojaa heikonlaisesti, mutta mitäpäs todellista suojaa kuollut mies tarttee?
Tää on kuulemma pyhä Pancratius, ja majailee Sveitsissä Wilin kaupungissa. Niillä on toinenkin pyhä Pancratius kuulemma Roomassa, mutta varmaan vaikka olisikin se enemmän oikeampi, niin ei sillä Pancratiuksella ole näin messevää haarniskaa. Molemmat on sama kirkkokunta autentisoinut samaksi Pancratiukseksi.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Katakombenheiliger_pankratius.jpg
Veikeä haarniska luurankohepulla. Sydänalaa suojaa heikonlaisesti, mutta mitäpäs todellista suojaa kuollut mies tarttee?
Tää on kuulemma pyhä Pancratius, ja majailee Sveitsissä Wilin kaupungissa. Niillä on toinenkin pyhä Pancratius kuulemma Roomassa, mutta varmaan vaikka olisikin se enemmän oikeampi, niin ei sillä Pancratiuksella ole näin messevää haarniskaa. Molemmat on sama kirkkokunta autentisoinut samaksi Pancratiukseksi.
Hyväri- Foorumin seppämestari
- Viestien lukumäärä : 813
Join date : 30.12.2007
Vs: Kuvatuksia
Raudoitettua nahkaa Virosta, Tartosta:
The excavations in the medieval part of Tartu in 2000 brought to light an amazing find – from a timber-curbed cesspit (latrine) two wholly preserved leather guards for lower arm, vambraces,
strengthened with rows of iron strips and rivets, were discovered. Their leather part is well preserved, some damage can be observed only near elbow. Since the left arm guard was tucked
into the right one, it was in somewhat better condition (Figs. 4a, 4b; 5a, b). The prolonged stay in the compact latrine contents had compressed them flat.The conservation of the arm guards was carried out in the laboratory for geoarchaeology and ancient technology of the Institute of History. Before conservation the find was X-ray-photographed (Fig. 6) and the outline of the location of its details was drawn. To eliminate chlorides from metal and leather the find was soaked in distilled water for about six weeks, replacing water every week. The arm guards softened to some extent in water and were easily detached from each other without damaging metal details. At the elbow of the left arm guard fungous and bacterial damage could be observed, as a result of which a part of leather was destroyed (Figs. 4a, 4b). The damage on the right arm guard was of a smaller extent – leather was wholly preserved but considerably darkened and deformed. In the damage of leather the chemical effect of the environment also played an important role. The complete rusting of iron details was evidently advanced by the high acidity of the leather. After the elimination/removal of chlorides the armour details were soaked in the solution of PEG 400 with ethanol additive during three weeks to compensate to some extent the decrease of tannin in leather. Owing to the prolonged soaking of arm guards in water and PEG solution they somewhat softened and it became possible partly to restore their original shape. Iron details were mechanically cleaned. Loose details were glued to their places with acetone glue made of acrylic polymer Paraloid B-72. Next, metal was treated with water solution of tannin with the addition of ethanol and a little ortophosphoric acid. Beeswax softened to creamy consistence in turpentine was used to cover the metal details treated with tannin solution. The arm guards from Tartu are most likely made of thicker skin of horse's withers in the technique of cuir bouilli (boiled leather). Stiff objects with persistent shape are made of leather tanned with tannic substances (herbal tanning) by scalding it at 75–90 oC in water trough. After drying the shape of the object will persist but leather loses its elasticity, becomes stiff and hard, while the shrinking is low owing to the saturation with tannins. The leather parts of the arm guards of Tartu were probably made in this way. First the craftsman cut the blanks from tanned leather. Then the process of cuir bouilli and the shaping of arm guards followed, after which they were most likely left to dry on a special last. Then metal details were riveted to the leather base – steel strips alternately with rows of rivets, and also buckles. Arm guards were most likely also treated with wax or grease (evidently repeatedly throughout the period of their use) to make them weatherproof. The reason why completely whole arm guards were discarded will remain uncertain, as well as the place of their manufacture and, of course, the armourer who made them. The possible place of manufacture may be Tartu or Tallinn, or perhaps some German town. For example in Tallinn arm guards for upper and lower arms, evidently made of leather (Armleder, Actearmleder), are mentioned among the defence equipment distributed by town authorities to males in about 1360. Since the find from Tartu is the first discovery of medieval leather arm guards in Europe, it is quite difficult to define them temporally and typologically. Only medieval works of art, where warriors and their armours are sometimes drawn quite in detail, can be used for a comparable source. On the basis of works of art, preserved primarily in Germany, we may presume that analogous arm guards were used already in 1330s, but the closest parallels to the Tartu find date from the final decades of the 14th century. It is possible that such vambraces were sporadically still used at the beginning of the 15th century. The rare leather arm guards are stored in the Town Museum
of Tartu (A-115:1209 and A-115:1265).
Vs: Kuvatuksia
Helvetin hienot! Tuommosethan sitä pitää tehä! Ite asiassa on kyllä jo ollu nahatki leikattuna ja raudat puolivalmiina, vaikkei mitään noin hyvää lähdettä oo ollukkaa.. Siitäpä sitten inspitaariota ja tekemään mars.
Onko noilla niittiriveillä siis ollu rautaliuskoja kiinni vai tarkoittaako rauta osat vaan noita reunoissa olevia? Pitäis olla vähä tarkempi kuva...
Onko noilla niittiriveillä siis ollu rautaliuskoja kiinni vai tarkoittaako rauta osat vaan noita reunoissa olevia? Pitäis olla vähä tarkempi kuva...
Vs: Kuvatuksia
Kyllä se musta ainakin näyttää siltä että niittien alla, siis nhkan päälipuolella on ollut kapoiset rautasuikaleet. Syöpyneet kyllä hyvin, ei välttämättä kovin paksut alun alkaenkaan... tartteis päästä näpräämään nuita...
Vs: Kuvatuksia
Vähänx siistii hei;
http://closertovaneyck.kikirpa.be/#viewer/id1=33&id2=0
mielettömät yksityiskohdat kun zoomaa... saa infrapunaa ja röntgeniä viereen. Päätöntä, näitä lisää
http://closertovaneyck.kikirpa.be/#viewer/id1=33&id2=0
mielettömät yksityiskohdat kun zoomaa... saa infrapunaa ja röntgeniä viereen. Päätöntä, näitä lisää
Vs: Kuvatuksia
Killanvanhin kirjoitti:Vähänx siistii hei;
No niimpä!! Helvetti! Todellakin lisää tämmösiä!
Sitä vierekkäinvertailua kannattaa kokeilla. Sillä löytyy taas lisää detailia!
Vs: Kuvatuksia
Musee del armee: paaaaaljon kuvia:
https://picasaweb.google.com/107429641124893533361/MuseeDeLArmee?authuser=0&feat=directlink
https://picasaweb.google.com/107429641124893533361/MuseeDeLArmee?authuser=0&feat=directlink
Sivu 1 / 3 • 1, 2, 3
Sivu 1 / 3
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa