Ajankuva

Aattelin, että elävöitykselle ja harrastukselle yleensä olis hyödyllistä alkaa myös jakamaan yleisempiä tietojamme keskiajan kulttuurista täällä pohjolassa. Keskiaika jos mikä on historiallinen aikakausi, johon liittyy rutosti jälkeenpäin keksittyjä myyttejä, joita on joskus vaikea erotella todellisuudesta. Kuten esimerkiksi väitteet, että keskiajan ihmiset olivat saastaisia, eivätkä pesseet itseään, tai vaikka että haarniskat olivat niin painavia, että jos ritari kaatui ei hän päässyt ylös omin avuin. Tai että keskiaikainen miekkailu oli haarniskan hakkaamista. Näille on helppo nauraa jo niiden mielikuvituksellisuudenkin tähden, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää kuin tunnistaa tällainen höpöhöpö juuri siksi, on myös oppia miten asiat todellisuudessa olivat.

Koska me olemme asianharrastajia, olemme varmastikin kohdanneet näitä villejä väitteitä kukin tahollamme ja mahdollisesti pyrkineet selvittämään asioden todellista tilaa ja joskus jopa myyttien alkuperää. Olisi kiva lukea millaisiin väittämiin itse olette törmänneet ja mihin johtopäätöksiin olette niiden perusteella päätyneet.

Tuo haarniskoiden painavuus on varmaan se yleisin. Yleensä kysytään paljonko painaa ja sitten ollaan epäuskoisia ja jossain tapauksissa kuitataan sillä että ihmiset olivat pienempiä joten tuntui painavammalta masentavaa

Niimpä, mutta mikä on oikea tapa vastata tällaiseen käsitteeseen ja mitkä lähteet osoittavat sen vääräksi?

Ihmisten pienuus keskiajalla on populaari myytti, joka kuitenkin perustuu tosiasialliseen tilastotietoon. Ongelma sen suhteen on pikemminkin siinä miten tuo "pienuus" käsitetään. Yksi perusongelma tämän taustalla on, että vaikka kehitysoppi on yleisesti koulujärjestelmässä opetettu tiedon kulmakivi, suurin osa ihmisistä ei ymmärrä tuon taivaallista siitä miten se toimii. Monet tuntuvat luulevan, että ihmisten pienuus on jotain jatkoa sille miten luolamiehet olivat pienempiä ja kyyrympiä kuin nykyihmiset. Evoluution suunta nähdään aina positiivisena ja omia ihanteita vastaavana. Harva tietää, että ensimmäiset Afrikasta Eurooppaan saapuneet nykyihmiset olivat luulöytöjen perusteella tilastollisesti meitä pidempiä. Olivatko he jotain raamatullisia jättiläisiä? Eivät tietenkään, vaan vähäiset luulöydöt ovat antaneet virheellisen datan. Mikä kuitenkin on totta, on se, etteivät meidän geenimme ole pituuden suhteen muuttuneet ratkaisevasti 40000 vuoden aikana. Kulloisenkin ihmispopulaation pituuden määrittää paitsi perimä, myös ravinto. Kylliksi proteiinia kasvuiässä ja ihminen kasvaa omien geeniensä määrittelemään pituuteen. Keskiajalla oli katovuosia, jotka rajoittivat varsinkin köyhimmän väestönosan ravintoa, ja jos se osa väestöä oli jo valmiiksi riippuvainen hyvin yksipuolisesta ravinnosta katovuodet tekivät keskipituudesta lyhyemmän. Tämä ei ole mitään tavattoman monimutkaista aritmetiikkaa. Ihmispopulaation keskipituus on Euroopassa tuskin koskaan ollut yhtä alhainen kuin 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikana, kun suurin osa väestöstä oli pakotettu muuttamaan kaupunkien tehtaisiin töihin ja eli käytännössä pelkällä perunalla. Tämän seurauksena esim. riisitauti esiintyi aivan epidemisesti. Metsästäjäkeräilijöiden alaraajojen luusto on aina paljon paremmin kehittynyttä kuin maaviljelysyhteisöjen, joten he ovat myös todennäköisemmin pitempiä. Kyse on siis myös elintavoista. Yhtä hyvin voisi sanoa, että nykyään ihmisten geenit ovat muuttuneet semmoisiksi, että olemme lihavampia kuin koskaan, koska tilastot osoittavat nykyihmisten olevan paljon muinaisia lihavampia. Ravinnolla ja liikuntatottumuksilla on kuitenkin paljon enemmän vaikutusta tähän asiaan. Geenit eivät määrää millaisia me olemme vaan vain lukuisten mahdollisuuksiemme äärirajat.

Yleisölle voisi tuollaiseen väitteeseen vastata vaikka, että koska keskipituus on riippunut katovuosista ja ravinnon monipuolisuudesta, niin olisiko syytä kuitenkin olettaa, että ne miehet joilla oli varaa haarniskoihin, varmaankin saivat lapsuudessaankin monipuolista ravintoa ja riittävästi proteiinia?

Tärkeintä kuitenkin on, että itse ymmärrämme miksi moiset väittämät ovat myyttejä.

Kyllä kyllä.
Toinen seikka mikä jaksaa jatkuvasti hämmästyttää, on tuo likaisuus. Siinä vaiheessa kun 'asiantuntija' eli ammatissa toimiva historian tutkija selittää tätä 'kerran vuodessa pesulla' -juttua vedoten tähän Naantalin luostarin nunnan antamaan peseytymättömyyslupaukseen, minut valtaa epätoivoinen epäusko
Eikös tuo erikseen mainittu lupaus ole nimenomaan erityistapaus, jos se olisi ollut normaalia, ei kait sellaista lupausta, tietynsorttista uhrausta, olisi tarvinnut noin tehdä...

Samaten. Ykköskysymys on varusteiden paino ja ritskujen nostaminen satulaa. Tapasinpa pajalla tässä männäviikolla, juuri ennenkuin Kurala suljettiin, miehen, jonka käsitys oli tämä tyypillinen vinssillä satulaan. Mainitsin hänelle Mark Twainin burleskin Jenkki kuningas Arthurin hovissa, jonka hän ilmeisesti oli lukenut. Hänen vastauksensa; Ai jaa. Sieltäkö se on. No, mitä ne oikeesti painaa?
Josta esitän jatkokysymyksen. Kuinka paljon nykyaikainen sotilas joutuu kantamaan rinkassaan? Olis nimittäin kiva suhteuttaa.
Kysymys 1.2 on ihmisten koko. Selitykset geeniperimästä ja ravinnonsaannista ovat yleensä johtaneet tyhjään katseeseen. Raju yleistys Enklannin kuninkas Henrik jokuroomalainennumero:on on ollut hieman parempi, koska (jotkut) ihmiset muistavat Henkan olleen aikas korsto.

Toteamus numero kaksi taitaa olla tooosi painava miekka. Varmaan aaainakin 6kg. Jolloin yleensä esittelen olemattomia lihaksiani tikkukäsivarsissani.

Sitten on tietenkin vanha kunnon "pimeä keskiaika". Oppimattomia, likaisia moukkia, taikauskoa, julmaa kuolemaa ja kovaa elämää. Lapset kuolivat ennen 5:ttä ikävuottaa ja muut kuolivat ruttoon. Feodalismia, ritareita ja maaorjia. Mitä siihenkin vastaa parilla yksinkertaisella lauseella?

Mielenkiintoinen ruotsin armeijan ohjesääntö vuodelta 1790;
"En skal här med alt Afguderi wara förbudit, och ingen Afgudadyrkare, Trullkarl eller Wapndöfware i Lägret eller ibland Wårt Krigsfolk liden warda",
eli kaikki pakanalliset palvontamenot kielletään, eikä pakanajumalien palvojia, noitia tai aseenlumoajia saa olla samassa leirissä sotilaittemme kanssa.
Että mitä se on sitten ollut 1300-luvulla

Aikajanaa:

1348-51 Maunu Eerikinpojan ristiretki, jonka tämä toteutti Pyhän Birgitan neuvosta Novgorodia vastaan. Ensin sota meni hyvin, mutta kun Novgorodin kaupparuhtinaskunta kokosi voimansa, niin ruotsien armeija ei pystynyt pitämään mitään saavuttamiaan tavoitteita. Saksalainen ritarikunta, jonka apuun ruotsalaiset olivat luottaneet ei yhtään tykännyt kauppaansa häiritsevästä sodasta eivätkä Narvan linnaan syömään ja majailemaan ilmaantuneesta ruotsien armeijasta.

Epäonninen ristiretki johti Maunun aseman heikkenemiseen ja Ruotsin mahtimiehet pyysivät Mecklenburgin ruhtinaan pojan kuninkaakseen.

1363-65 Pitkään kytenyt sisällinen sota syttyy.  Albrecht Mecklenburgilainen käy sotaa ruotsin kruunusta ja voittaa viimeisen Folkung kuninkaan Maunu Eerikinpojan. Turun linnakin piiritetään peräti 9 kuukauden ajaksi viimeisenä sotavuonna. Vanha Maunu-kuningas pakenee poikansa Norjan kuninkaan Haakonin tykö.

Ruotsin herrat aikoivat Albrecht kuninkaasta nukkehallitsijaansa, mutta tämäpä on omatoiminen ja lainaa Hansalta (eritoten Tukholman saksalaisilta porvareilta) riskisti rahaa ja johtaa Ruotsin kruunun velkaantumiseen.

1386 Kastelholman, Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen pantti-läänien haltija ja Ruotsin todellinen hallitsija Bo Jonsson kuolee. Kuningas yrittää kaapata vallan itselleen ja suorittaa reduction, jossa isorikkaiden ylimysten maita palautettaisiin veronalaisiksi talonpojille. Ruotsin mahtavien herrojen tyytymättömyys kuninkaaseensa kasvaa, kunnes Ruotsin herrat taas pyytävät apua ulkopuolisilta. Tällä kertaa Tanskan kuningashuoneelta. Sisällinen sota syttyy jälleen.

1389 Sisällinen sota riehuu taas Ruotsin valtakunnassa. Tukholma piiritetään ja sen leivässä pitämiseen kuninkaalle uskolliset joukot järjestäytyvät "victualeiksi", joista tulee pian kaikkia ryöstäviä merirosvoja. Yksi näistä on Knut Bosson, Bo Jonssonin poika, joka kaappaa Turun linnan tukikohdakseen. Albrechtin saksalaisista palkkajoukoista ja kuninkaalle uskollisista Ruotsin kruunun alamaisista koostuva armeija lyödään viimein kentällä tanskalaisten ja kapinallisten ruotsalaisten toimesta Åslen taistelussa. Kuningas pidätetään, mutta hänen poikansa jatkaa merirosvousta Gotlannista käsin.

1396 Valdemar Atterdagin tytär Marghareta osoittaa poliittisen kykynsä ja yhdistää pohjolan valtakunnat yhdeksi suureksi liittokunnaksi, joka yltää Suomen itärajalta Grönlantiin ja Jyllannista Nordkappiin. Yksi keskiajan suurista Eurooppalaisista valtakunnista syntyy. Sen nimellinen hallitsija on Margharetan sukulaispoika Erik Pommerilainen.

1397 Kuningatar Margareta määrää rälssin yksityiset puulinnat revittäviksi, jotteivat nämä enää voisi jatkaa yksityisiä sotiaan toisiaan vastaan ja haitata valtakunnan veronkeruuta niillä.

Sanomaa! Assmann rulaa! 

Toi on mielenkiintoinen linkki, mutta kun asioita yritetään yksinkertaistaa, saatetaan myös lyödä kirvestä kiveen.

Esim. Ensimmäinen myytti maan litteydestä. Olen ajoittain törmännyt keskusteluun tästä aiheesta. Ongelmahan on, että kun puhutaan siitä mitä keskiajan ihmiset tiesivät, niin harvemmin todetaan, että ketkä keskiajan ihmiset tiesivät mitä ja millä tasolla. Tänä päivänä jopa näennäisen sivistyneissä länsimaissa asuu miljoonia ihmisiä, jotka eivät tiedä, että maa kiertää aurinkoa, tai että maa on vähän vanhempi kuin 6000 vuotta, vaikka joku jotain sen mukaista onkin raamatun genealogioista laskeskellut. Kuinka moni meistä nyt ymmärtää kvanttimekaniikkaa ja voidaanko sanoa, että tiedämme miten se toimii, koska tiedämme, että sellainen ilmenee luonnossa?

Keskiajalla varmasti oli yliopistoissa ihmisiä, jotka tunsivat Ptolemisen maailmankuvan ja "tiesivät" maan olevan pallo, mutta kuinka moni edes noista ihmisistä ymmärsi miten tuohon johtopäätökseen oli tultu saati miksi tämä on asianlaita? Kuinka moni nykyihmisistä, jotka "tietävät" maan olevan pyöreähkö ymmärtävät asian syyt tahi edes miten tämä on aikoinaan päätelty? On kokonaan eri asia hyväksyä jokin väite vain koska luottaa väitteen esittäneen henkilön auktoriteettiin, kuin ymmärtää väitettä tukeva argumentaatio.

Numero kolmonen toteaa yksikantaan, että viikingit eivät käyttäneet sarvikypäriä, koska ne olisivat olleet epäkäytännöllisiä taistelussa. Ehkä niinkin, mutta toisaalta, meillä on koko joukko erilaisia kulttuureja, joissa on käytetty sarvikypäriä. Olivatko viikingit ratkaisevasti ovelampia, kuin muinaiset gallialaiset, germaanit, 1300-luvun ritarit, tai vaikkapa samurait? Syy, miksi meillä ei ole syytä olettaa viikinkien käyttäneen sarvikypäriä, on yksinkertaisesti se, ettei meillä ole yhtään historiallisia lähteitä, että he olisivat niitä käyttäneet. Tämä sen enempää kuin niiden suhteellinen epäkäytännöllisyyskään, ei tarkoita, että tietäisimme, etteivät he sellaisia käyttäneet, vaan se vain kertoo siitä, miten negatiivista on mahdoton todistaa. Sekä sen, ettei meillä ole syytä loikata olettamuksiin ilman todisteaineistoa, vain joidenkin olettamusten perusteella.

Numero seitsemän taas esittää virheelliseksi väitteen, että keskiajan ihmiset joivat olutta ja viintä välttääkseen saastuneen veden. Itse väitehän ei siis ole lainkaan virheellinen. Esim. sotilaiden palkkaan kuului tietty annos (useimmiten lähes alkoholitonta) olutta, koska marssilla veden juominen oli vaarallista. Kaivojen saastuttaminen oli yleinen sodankäynnin tapa keskiajan (ja myöhempienkin aikojen) Euroopassa. Sen sijaan, jos väitteestä vedetään sellainen johtopäätös, että keskiajan ihmiset eivät juoneet vettä, niin se on virheellinen. Mielestäni kuitenkin on erittäin tärkeää, että jos lähdetään kumoamaan virheellisiä käsityksiä, niin kumotaan niitä virheellisiä käsityksiä, eikä oikeita tietoja, joihin ko. virheelliset käsitykset perustuivat.

Kohta 12 väittää, että vastoin yleistä käsitystä keskiajan ihmiset liikkuivat paljonkin. Tässä kohdassa jälleen hyökätään virheellisesti tosiperäistä väittämää vastaan, vaikka itse asiassa pitäis hyökätä väittämän raakaa yleistystä vastaan. Kyllä keskiajalla oli paljonkin liikennettä ja aivan tavalliset ihmiset saattoivat kulkea halki Euroopan, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että suurin osa ihmisistä ei koskaan käynyt naapurikylää kauempana. Typerää yleistystä ei pitäisi yrittää kumota yhtä typerällä yleistyksellä.

Kohdassa 14 jälleen - ehkä yksinkertaistuksen vuoksi - ei käsitellä sitä, miten suuria eroja tässä asiassa oli naisten yhteiskunnallisen luokan, kulttuurin ja eri maiden lakien välillä. Mikäli naisen perimysasema olisi ollut tasavertainen tai edes selvä miesten kanssa keskiajan Euroopassa, koko satavuotista sotaa ei olisi käyty. Ehkä artikkelin englanninkieli viittaa siihen, että tässä puhutaan nyt sitten Englannin keskiaikaisista olosuhteista, tosin keskiaikakin on jälleen niin pitkä, että sen sisälle mahtuu monessa maassa monta erillaista kulttuuriepookkia. Varmasti englantilaisessa kulttuurissa, johon kuuluu paljon skandinaavisia vaikutteita senaikuisten mamujen taholta, naisen asema oli parempi kuin monissa eteläisemmissä maissa, joissa mm. kristinusko oli ehtinyt pitempään vaikuttaa asenteisiin, ja epäilemättä jo Englannin kuninkaitten vaatimus äidinpuoleisen perintöoikeuden kautta Ranskan valtaistuimeen varmasti vaikutti siihen, miten esim. naisen perintöoikeuteen suhtauduttiin.

Nro. 15 on erityisen vaikea kysymys käsiteltäväksi noin äkkinäisesti. Uskonnollisilla auktoriteeteilla oli epäilemättä paljon suurempi vaikutus keskiajan yhteiskunnassa kuin nykyään. Mutta jumalten asioista on kaikissa yhteiskunnissa aina kiinnostunut vain pieni osa väestöstä. Ihmiset eivät ole sen enemmän tai vähemmän "hurskaita", vaikka uskonto on isompi osa kulttuuria, mutta epäilemättä, mitä suurempi osa väestöstä ottaa papiston väitteet jumal-olennoista todesta, sitä enemmän ko. väittämillä voidaan kansaa manipuloida.

Ei tässä asiassa tarvitse mihinkään keskiajalle peruuttaa. On helppo sanoa, että jos tänäpäivänä Saksalainen poliitikko julkaisisi kirjan jossa hän väittää kristittyjen jumalan käskeneen hänen lähteä valloittamaan maailmaa, niin hänen poliittinen uransa olisi ohi. Mutta Hitlerille alle sata vuotta sitten kävi täysin päinvastoin. Miksi? Koska saksalaiset olivat valmiita uskomaan, että ehkä heidän jumalansa on käskenyt Hitleriä, tai koska suurin osa ei edes tiennyt tuon kirjan sisältöä. Kun tänään ranskalaisilta mielenosoittajilta kysyttiin miksi he vastustavat homoavioliittoa, he vastasivat, että koska he hyvinä katolisina kannattavat perinteisiä perhearvoja. Olennaista ko. vastauksessahan eivät ole perhearvot, koska tuskin he olettavat, että mikään hallitus tai mielenosoitus voi sanella yhdenkään perheen perhearvoja, vaan se, että jokin motivoi heitä vastustamaan jonkin toisten ihmisten perheiden sisäisiä arvoja. Olisiko se motiivi uskonnollinen, vai vain yäk? Jos uskonnollista elementtiä ei olisi, riittäisikö "yäk" vetämään satojatuhansia ihmisiä mielenosoitukseen?

Kyllä, oli ihan mielenkiintoinen linkki mutta niin kyllä oli mielenkiintoinen tuo Hyvärin kommenttikin!

Hyvää tekstiä jällen!