Aseiden valmistusta kierrätysmateriaaleista

Olen huomannut jo vuosia sitten, että on vähän hankalaa löytää kovempia teräslaatuja muuten kuin lattamaisessa muodossa, joten aloinkin etsimään jossakin vaiheessa aktiivisesti kaikenlaisia maatalouskoneiden teriä ja muita aiheeseen soveltuvia metalliromuja omaa aseharrastusta varten. Postatkaa siis muutkin kuvia tänne jos teillä on ollut mitään vastaavia projekteja tai jotain hyviä "kierrätysideoita" tms.

Tuossa esimerkkejä materiaalikokoelmastani: http://astalo.deviantart.com/gallery/#/d2czf0n Tänä vuotena tein esimerkiksi kirveitä ja nuijia noista vanhoista vasaranteristä ja traktorin nostovarren kuulista, mutta nyt on työn alla vielä yksi perinteinen metsästyskeihäs tuosta isosta äkeenpiikistä. (Ensi vuoden puolella luultavasti myös pari eri kokoista sotavasaraa saman piikin loppuosasta..)

Latasin samaan galleriaan juuri eilen kuvia niistä viimeisimmistä tekeleistä: http://astalo.deviantart.com/gallery/#/d2zj8lx ja tässä myös lisää valokuvia aikaisemmistä projekteista. http://astalo.deviantart.com/gallery/#Weapons

Harrastus alkoi jo 90-luvun puolella erilaisia oudoilla fantasiaviritelmillä, mutta viime vuosina se on siirtynyt jo enemmän historialliseen suuntaan.

Aina hienoa nähdä uutta tavaraa. Tuossa on muuten linkki, jossa mm. Peter Johnsson keskustelee keskiaikaisista tavoista muodostaa tuo kirveen silmä.

http://www.myarmoury.com/talk/viewtopic.php?p=202169#202169

Cool.. Olihan siellä aika paljon selventäviä kuvia. En edes tiennyt että isompien viikinkikirveiden terissä oli tuommoinen paksunnos vahvistamassa leikkaavaa pintaa. http://www.myarmoury.com/talk/download.php?id=30671 On mulla ollut jo pitempään joitakin valokuvia museokappaleista, mutta ne oli otettu kaikki sivuprofiilista ja sillon tuota ei huomaa kunnolla.

Voin kohtuullisen luotettavasti sanoa, että kotimaisesta rautakangesta saa tehtyä miekan. Teräs (mistä ite niitä tein) on niukasti seostettua keskihiihistä tavaraa, jonka voi karkaista öljyyn. Kankivahvuisena se karaistaan veteen. Vanhemmat rautakanget voivat olla jo valmiiksi kierrätyskamaa, esim. vanhaa ratakiskoa tai veturin pyörää.

Olen itse tehnyt kirveitä, puukkoja, vesureita, miekan ja kukrin ihan lentijousesta, auton etujousesta ja rekan takalehtijousesta joka on noin 2cm paksua.
Sitkee mokoma tehä vaikka normalisois ensin ja sitten takoisi, loppu tulos on hyvä ja kestävä terä.
Päästö onkin sitten ihan kokeiltava ensin koska jotkut pitää päästää oikein sinertäväksi asti.
patsi jos tekee savikarkaisua, itse pidän tekniikasta.
Aika mielenkiintoinen sinänsä.

Hieno juttu. Muistan lukeneeni jostakin ulkolaisesta veitsilehdestä, että autojen lehtijouset ovat olleet jo vuosia pääasiallinen materiaali kukreihin. Itse aion takoa ainakin pari rondellin terää siitä materiaalista joskus lähivuosina.

Tässä muuten kuva siitä jousiteräs äkeenpiikistä taotusta metsästyskeihäänkärjestä mikä valmistui viime viikolla, eli mitäs tykkäätte?



Kyseessä on vähän normaalia järeämpi pistokeihäsmalli millä on painoakin 550 grammaa ja kokonaispituus 32 cm. Leikkaavan osan mitta on juuresta 14 x 40 mm, pituus 195 mm ja poikkileikkaus on kouruiksi hiottu "salmiakkikuvio". Sisään mahtuu noin 30 mm paksu varsi.

Kokeilin tuossa myös vähän erikoisempaa kiinnitystapaa, eli terä pysyy varressa ainoastaan tuon läpi iskettävän poikkiraudan avulla. Reikien teko oli teräksen kovuuden takia niin hankala homma, että tuskin tulee myöhemmin kokeiltua enää samaa. (Ne mallit taisi olla oikeasti paljon yleisempiäkin, mistä on lyöty läpi vain joku ohut puikko pyöreiden reikien läpi ja tuon kaltaiset leveämmät poikkiraudat oli kiinnitetty ainoastaan ulkopintaan kiinni kai jotenkin niittaamalla, juotoksella tai ahjohitsauksella etc.)

Oli joka tapauksessa kuitenkin jo selvästi "autenttisempi" kuin edellinen 10 vuotta sitten tekemäni kärki, missä oli taottua ainoastaan terä ja muu osa oli hitsailtu puikoilla kasaan normaalista teräsputkesta ja lattaraudasta tms. http://koti.mbnet.fi/wfan/kuvat/v-aseet10.jpg Tässä uudessa ei ole hitsailtu oikein muuta kun olen vaan vähän sulatellut kaasupillillä esimerkiksi tuota pitkittäisen halkion päätä hieman umpeen ja siistimmäksi, koska se jäi takomisen jäljeltä vielä vähän ruman näköiseksi.

Seuraava tulee olemaan luultavasti vain joku aika yksinkertainen ja siro heittokeihäänkärki minkä yritän tehdä ensi kesällä auton lehtijousesta.

Ei yhtään hullmpi! Aika todella järeä se kyllä on jos terän vahvuus on 14mm. Kestääpä sitten ainakin.. Noista "poikkiraudoista": viikinkiaikaisissa ne todella olivat yleensä ahjohitsattu putkeen kiinni, joissain tapauksissa niitattu. Läpivientiä niillä ei mielestäni silloin tehty. Myöhemmissä, kuten perinteisessä suomalaisessa karhukeihäässä, vastaavan kiinnityksen hoiti pyöreä tanko jonka molemmat päät käännettiin lenkeiksi. Lenkit estivät keihään työntymisen liian syvälle karhuun, jolloin elukka olisi voinut tulla hieman liian hyvälle melee-etäisyydelle.. lisäksi lenkit toimivat narun kiinnitys lenkkeinä. Narun toinen pää pidettiin kädessä. Jos keihäs sattui tempautumaan kädestä se saatiin vedettyä nopeasti takaisin. Näin siis kertoo suullinen perimätieto, käytännössä ei ole taidettu testata vähään aikaan.

Hyvä tietää jatkossa. Olin nähnytkin kuvia juuri semmoisista mutta se jäi arvoitukseksi, että mitä varten ne tangon päähän taivutetut lenkit olivat. Olisikin varmasti aika mainio idea tehdä joskus myöhemmin mahdollisiman autenttinen rekonstruktio suomalaisesta karhukeihäästä. Varrenkin voisi tehdä muurahaispesässä kasvaneesta pihlajasta, koska siihen sisältyi kansantarinoiden perusteella jonkinlaista metsästysmagiaa pyyntionnen parastamiseksi. (Karhu kuitenkin teki usein talvipesän muurahaispesän alle ja käytti munia/toukkia ravinnokseen jne.)

Voi vaan olla melkoinen homma löytää tarpeeksi suora pihlaja nimenomaan juuri muurahaiskeosta, koska ne tuppaavat muutenkin kasvamaan niin perhanan mutkikkaiksi ja oksaisiksi ainakin omissa metsissäni.

Tiedättekö, että oliko toi käyttämäni terämalli kuinka yleinen meikäläisissä metsästyskeihäissä? Olen nähnyt tähän mennessä vain kourallisen karhukeihäitä eri kotiseutumuseoissa ja monissa oli kärkenä vain pelkkä nelikulmainen tai soikeahko piikki ilman mitään kunnollisia leikkaavia särmiä. Eli siis aika mitäänsanomattoman näköisiä verrattuna vaikka noihin vanhoihin Keski- ja Etelä-Eurooppalaisiin malleihin verrattuna. http://www.metmuseum.org/toah/images/h2/h2_14.25.321.jpg Ne taisivat olla tarkoitettu enemmän kuitenkin villisioille, joten ehkäpä sekin on vaikuttanut lopulliseen muotoon.
Karhusta otettiin aina kuitenkin talja talteen ja pelkkä kapea piikki jättää tietenkin pienemmän reiän kuin leikkaava terä..

Tuo kuvan keihäs näyttää enemmän rautakautiselta skandi keihäältä mutta koristelu paljastaa. Olen nähnyt hyvin saman näköisiä karhukeihäitä kuin tuo tekemäsi mutta terä on yleensä pitempi ja ei aivan noin paksu.